Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
Bless, O my soul, YHWH! YHWH, my God, You have been very great, You have put on splendor and majesty.
2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
Covering Himself [with] light as a garment, Stretching out the heavens as a curtain,
3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
Who is laying the beam of His upper chambers in the waters, Who is making thick clouds His chariot, Who is walking on wings of wind,
4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
Making His messengers—the winds, His ministers—the flaming fire.
5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
He has founded earth on its bases, It is not moved for all time and forever.
6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
The abyss! You have covered it as with clothing, Waters stand above hills.
7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
They flee from Your rebuke, They hurry away from the voice of Your thunder.
8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
They go up hills—they go down valleys, To a place You have founded for them.
9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
You have set a border, they do not pass over, They do not turn back to cover the earth.
10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
He is sending forth fountains in valleys, They go on between hills.
11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
They water every beast of the field, Wild donkeys break their thirst.
12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
The bird of the heavens dwells by them, From between the branches They give forth the voice.
13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
Watering hills from His upper chambers, The earth is satisfied from the fruit of Your works.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
Causing grass to spring up for livestock, And herb for the service of man, To bring forth bread from the earth,
15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
And wine—it makes the heart of man glad, To cause the face to shine from oil, And bread—it supports the heart of man.
16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
The trees of YHWH [are] satisfied, Cedars of Lebanon that He has planted,
17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
Where birds make nests, The stork—the firs [are] her house.
18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
The high hills [are] for wild goats, rocks [are] a refuge for hyraxes,
19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
He made the moon for seasons, The sun has known his place of entrance.
20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
You set darkness, and it is night, Every beast of the forest creeps in it.
21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
The young lions are roaring for prey, And to seek their food from God.
22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
The sun rises, they are gathered, And they crouch in their dens.
23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
Man goes forth to his work, And to his service—until evening.
24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
How many have been Your works, O YHWH, You have made all of them in wisdom, The earth is full of your possessions.
25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
This, the sea, great and broad of sides, There [are] moving things—innumerable, Living creatures—small with great.
26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
There ships go—[and] leviathan, That You have formed to play in it.
27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
All of them look to You, To give their food in its season.
28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
You give to them—they gather, You open Your hand—they [are] satisfied [with] good.
29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
You hide Your face—they are troubled, You gather their spirit—they expire, And they return to their dust.
30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
You send out Your Spirit, they are created, And You renew the face of the ground.
31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
The glory of YHWH is for all time, YHWH rejoices in His works,
32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
Who is looking to earth, and it trembles, He comes against hills, and they smoke.
33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
I sing to YHWH during my life, I sing praise to my God while I exist.
34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
My meditation on Him is sweet, I rejoice in YHWH.
35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
Sinners are consumed from the earth, And the wicked are no more. Bless, O my soul, YHWH. Praise YAH!
