Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
Dayegon mo si Jehova, Oh kalag ko. Oh Jehova nga Dios ko, daku ka sa hilabihan; Ikaw nabistihan sa kadungganan ug sa pagkahalangdon:
2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
Nga nagatabon sa imong kaugalingon sa kahayag ingon nga bisti; Nga nagabuklad sa kalangitan ingon sa usa ka tabil;
3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
Nga nagapahaluna sa mga sagbayan sa iyang mga lawak diha sa katubigan; Nga nagahimo sa mga panganod nga iyang carro; Nga nagalakaw sa ibabaw sa mga pako sa hangin;
4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
Nga nagahimo sa kahanginan ingon nga mga sinugo; Mga siga sa kalayo maoy iyang mga alagad;
5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
Nga mao ang nagpahaluna sa mga patukoranan sa yuta, Aron kini dili na gayud matarug sa walay katapusan.
6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
Gitabonan mo siya sa kahiladman ingon nga usa ka bisti; Sa ibabaw sa kabukiran anaa ang katubigan.
7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
Sa imong pagbadlong nangalagiw (sila) Sa tingog sa imong dalugdog managdali (sila)
8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
(Minggimaw ang kabukiran, nangahugno ang mga walog) Ngadto sa dapit nga gitukod mo alang kanila.
9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
Gibutangan mo (sila) ug utlanan aron (sila) dili makalabang; Aron dili (sila) managbalik sa pagtabon sa yuta.
10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
Siya nagapadala sa mga tuboran ngadto sa mga walog; Nga nanagpahot-pahot sa taliwala sa kabukiran;
11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
Nanagpainum (sila) sa tagsatagsa ka mananap sa kapatagan; Niini ang mga asno nga ihalas nanagtagbaw sa ilang kauhaw.
12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
Pinaagi kanila ang mga langgam sa kalangitan nanaghimo sa ilang puloy-anan; Sa taliwala sa mga sanga nanag-awit (sila)
13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
Siya nagabubo sa kabukiran gikan sa iyang mga lawak: Sa bunga sa imong mga buhat napuno ang yuta.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
Siya nagapatubo sa balili alang sa kahayupan, Ug sa bunglayon alang sa paghago sa tawo; Aron siya makahimo sa pagkuha ug makaon gikan sa yuta,
15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
Ug sa vino nga makalipay sa kasingkasing sa tawo, Ug lana nga makapasinaw sa nawong, Ug sa tinapay nga makapalig-on sa kasingkasing sa tawo.
16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
Ginapuno sa yamog ang kakahoyan ni Jehova, Ang mga cedro sa Libano nga iyang gitanum;
17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
Diin didto nanagsalag ang kalanggaman: Ang hatag-as nga mga kahoyng haya mao ang balay sa langgam nga tabon.
18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
Ang hatag-as nga kabukiran maoy alang sa mga kanding nga ihalas; Ang mga pangpang nga lungib maoy dalangpanan sa mga conejo.
19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
Gibuhat niya ang bulan alang sa mga panahon: Ang adlaw nahibalo sa iyang pagsalop.
20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
Ginabuhat mo ang kangitngit, ug nahimo ang kagabhion, Diin nanagkamang ang tanang mga mananap sa lasang.
21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
Ang mga gagmay nga leon nanagngulob sa ilang tulokbonon, Ug nangita sa ilang makaon gikan sa Dios.
22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
Nagasubang ang adlaw, kini ginatigum nila, Ug gipahamutang nila kini sa ilang mga lungib.
23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
Mogula ang tawo padulong ngadto sa iyang buhat Ug sa iyang bulohaton sa uma hangtud sa kahaponon.
24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
Oh Jehova, pagkadaghan sa imong mga buhat! Sa kaalam gibuhat mo silang tanan: Ang yuta napuno sa imong mga bahandi.
25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
Sa unahan mao ang dagat, daku ug halapad, Diin atua ang mga dili maisip nga mga butang nanagkamang, Mga mananap nga magagmay ug dagku.
26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
Didto nagapanaw ang mga sakayan; Didto anaa ang leviathan nga gibuhat mo aron magdula niana.
27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
Ngatanan kini nanaghulat kanimo, Aron pagahatagan mo (sila) ug makaon sa ilang panahon.
28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
Ginahatagan mo (sila) nanagpanginum (sila) Ginabuklad mo ang imong kamot, (sila) nangatagbaw sa kaayohan.
29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
Ginatagoan mo ang imong nawong, (sila) nangagubot; Nagakuha ka sa ilang gininhawa, nangamatay (sila) Ug namalik sa ilang mga abug.
30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
Imong gipadala kanila ang imong Espiritu, gihimo (sila) Ug imong ginabag-o ang nawong sa yuta.
31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
Palungtara ang himaya ni Jehova sa walay katapusan; Papaglipaya si Jehova sa iyang mga buhat:
32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
Nga nagatan-aw ibabaw sa yuta, ug kini nagakurog; Siya nagatandog sa kabukiran, ug (sila) ming-aso.
33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
Kang Jehova magaawit ako samtang nga buhi pa ako: Sa akong Dios magaawit ako ug pagdayeg samtang nga buhi pa ako.
34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
Pakatam-ison unta ang akong pagpamalandong kaniya: Magakalipay ako kang Jehova.
35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
Maut-ut unta ang mga makasasala sa yuta, Ug mahanaw unta ang mga dautan. Dayegon mo si Jehova, Oh kalag ko. Dayegon ninyo si Jehova.
