Psalmien 103
1 Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
Dawut yazghan küy: — Perwerdigargha teshekkür qaytur, i jénim; I pütün wujudum, Uning muqeddes namigha teshekkür qaytur!
2 Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
Perwerdigargha teshekkür qaytur, i jénim, Untuma uning barliq méhrimbanliq-beriketlirini;
3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
U pütkül qebihlikliringni kechüridu, Barliq késelliringge dawa qilidu;
4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
Hayatingni hangdin hörlükke qutquzidu, Béshinggha méhir-muhebbet hem rehimdilliqlarni taj qilip kiygüzidu.
5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
Könglüngni nazunémetler bilen qanduridu; Yashliqing bürkütningkidek yéngilinidu.
6 Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
Perwerdigar barliq ézilgenler üchün heqqaniyliq hem adaletni yürgüzidu;
7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
U Öz yollirini Musagha, Qilghanlirini Israillargha namayan qilghan.
8 Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
Perwerdigar rehimdil we shepqetliktur, U asanliqche achchiqlanmaydu, Uning méhir-muhebbiti téship turidu.
9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
U uzun’ghiche eyiblewermeydu, Yaki ta menggüge ghezipide turiwermeydu.
10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
U bizge gunahlirimizgha qarita muamilide bolghan emes, Bizge qebihliklirimizge qarita tégishlikini yandurghan emes.
11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
Asman yerdin qanchilik égiz bolsa, Uningdin qorqidighanlargha bolghan muhebbitimu shunchilik zordür.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
Sherq gherbtin qanchilik yiraqta bolsa, Bizdiki asiyliqlarnimu shunche yiraqlashturdi.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Ata balilirigha qandaq köyün’gen bolsa, Perwerdigarmu Özidin qorqidighanlargha shundaq méhribandur.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Chünki U Özi bizning jismimizni bilidu, Tupraqtin ikenlikimizni U ésige alidu.
15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
Insan bolsa — uning künliri ot-chöpke oxshaydu, Daladiki güldek ünüp chiqip chéchekleydu;
16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
Uning üstidin shamal uchup ötidu, U yoq bolidu, esliy makanimu uni qayta tonumaydu.
17 Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
Lékin Özidin qorqidighanlargha, Öz ehdisige wapa qilghanlargha, Körsetmilirini orunlash üchün ularni éside tutqanlargha, Perwerdigarning méhir-muhebbiti ezeldin ebedgiche, Heqqaniyiti ewladtin ewladlirigichidur.
18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
19 Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
Perwerdigar textini ershte qurghan, Uning selteniti hemmining üstidin höküm süridu;
20 Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
I sözige qulaq salghuchi, Kalamini ijra qilghuchi, qudriti zor bolghan Uning perishtiliri, Perwerdigargha teshekkür-medhiye qayturunglar!
21 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
I siler, Uning barliq qoshunliri, Iradisini ada qilghuchi xizmetkarliri, Perwerdigargha teshekkür-medhiye qayturunglar!
22 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
I, Uning barliq yasighanliri, Hökümranliqi astidiki barliq jaylarda Perwerdigargha teshekkür-medhiye qayturunglar! I méning jénim, Perwerdigargha teshekkür qaytur!
