Psalmien 103
1 Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
Bendice, alma mía, a Jehová, y todas mis entrañas a su nombre santo.
2 Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
Bendice, alma mía, a Jehová, y no te olvides de todos sus beneficios.
3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
El que perdona todas tus iniquidades, el que sana todas tus enfermedades.
4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
El que rescata del hoyo tu vida, el que te corona de misericordia y miseraciones.
5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
El que harta de bien tu boca; renovarse ha como el águila tu juventud.
6 Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
Jehová, el que hace justicias, y juicios a todos los que padecen violencia.
7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
Sus caminos notificó a Moisés, y a los hijos de Israel sus obras.
8 Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
Misericordioso y clemente es Jehová, luengo de iras, y grande en misericordia.
9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
No contenderá para siempre; ni para siempre guardará el enojo.
10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
No ha hecho con nosotros conforme a nuestras iniquidades; ni nos ha pagado conforme a nuestros pecados.
11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
Porque como la altura de los cielos sobre la tierra, engrandeció su misericordia sobre los que le temen.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
Cuanto está lejos el oriente del occidente, hizo alejar de nosotros nuestras rebeliones.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Como el padre tiene misericordia de los hijos, tiene misericordia Jehová de los que le temen.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Porque él conoce nuestra hechura; acuérdase que somos polvo.
15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
El varón, como la yerba son sus días; como la flor del campo así florece.
16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
Que pasó el viento por ella, y pereció, y su lugar no la conoce más.
17 Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
Mas la misericordia de Jehová, desde el siglo y hasta el siglo, sobre los que le temen, y su justicia sobre los hijos de los hijos:
18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
Sobre los que guardan su concierto, y los que se acuerdan de sus mandamientos para hacerlos.
19 Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
Jehová afirmó en los cielos su trono, y su reino domina sobre todos.
20 Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
Bendecíd a Jehová sus ángeles valientes de fuerza, que ejecutan su palabra obedeciendo a la voz de su palabra.
21 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
Bendecíd a Jehová todos sus ejércitos, sus ministros, que hacen su voluntad.
22 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
Bendecíd a Jehová todas sus obras en todos los lugares de su señorío. Bendice alma mía a Jehová.
