Psalmien 103
1 Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
Maka nagu'areti hu'na Ra Anumzamofona agi'a ahentesga nehu'na, nagu'areti hu'na ruotage'ma hu'nea agi'a ahentesga hugahue.
2 Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
Maka nagu'areti hu'na Ra Anumzamofona agi'a ahentesga nehu'na, knare avu'ava zama huno maka zampima nazama nehia zankura naganera okanigahue.
3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
Anumzamo'a maka kumini'a eri netreno, maka krini'a eri netreno,
4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
nagu'vazino navrege'na ofri'na mani'noe. Ana nehuno vagaore avesi zane asunku zanena, fetori'ma hiaza huno nanuntera ante'ne.
5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
Anumzamo'a knare'nare zantamina namige'na eri knare nehue. Ana nehu'na nazeri kasefa higena, tumpamo'ma hanave'ama eri kasefa'ma nehiaza hu'na hanavea erina manigahue.
6 Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
Ra Anumzamo'a fatgo avu'avaza huzmanteno, vahe'mo'zama knamazami'za zamazeri havizama nehaza vahera, maka mago avamenteke refko hunezmante.
7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
Korapara Ra Anumzamo'ma nazano tro hunaku'ma hiazana eri ama huno Mosesena asami'ne. Ana nehuno hankave eri'zama eneria zana zamaveri hige'za Israeli vahe'mo'za ke'naze.
8 Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
Ra Anumzamofona asunku zamo'a aviteno mareri'ne. Ana hu'neankino, avesi rante vava nehuno, ame huno arimpa ohe Ra Anumza mani'ne.
9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
Agra kea tasuvava nosuno, arimpa aherante vava huno ovu Anumza mani'ne.
10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
Tagrama kumi'ma hu'nona avamente knazana tamigaragi anara nosuno, tagri kefozamofo avamente ranknaza tamigaragi anara nosie.
11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
Anumzamofoma koro hunte'za agoragama nemaniza vahe'ma avesima nezamantea avesizamo'a, monamo'ma mopama agatereno ame'nagame'ma meaza huno Ra Anumzamofo avesi zamo'a ame'nagame mareri'ne.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
Zage hanati kazigatima zage fre kazigama evu'neana afete me'neankino, anahukna huno tagri kumira afete eri netre.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Nefa'ma mofavre naga'ama asunku'ma hunezmanteaza huno, Ra Anumzamo'a Agri'ma koro'ma hunente'za agoragama nemaniza vahera asunkura hunezmante.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Na'ankure Agrama mopama erino tagri'ma tro'ma hurante'neana, Agra ko tageno antahino hu'neankino, tagrikura kugusopa mani'naze huno nentahie.
15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
Tagra vahe'ma ama mopafima mani'nonana trazankna hu'nonankita za'zatera omanigahune. Ana hu'neankita tra'zamofo amosremo'ma osi'a knafi rutarenteaza nehune.
16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
Anama hutegeno zaho'mo ana amosrema eri hare'noma vigeno, zamage'ma nekanizaza nehune.
17 Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
Hianagi Ra Anumzamofonku koro'ma nehu'za Agri agoragama nemaniza vahera, knane knanena Anumzamofona vagaore avesi zamo'a zamagrane mevava nehie. Ana nehanigeno zamagripinti'ma fore'ma hanaza vahe'mokizmi mofavre nagate'enena fatgo avu'ava huzmanteno nevie.
18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
Anumzamofo kasegene tra ke'nema kegava huso'ema hu'nezama amage'ma nentaza vahera, e'inahu avu'ava'za hunezmante.
19 Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
Ra Anumzamo'a Agrama kinima manisania trara monafi retro hunte'ne. Ana hu'neankino anante mani'neno, makazana kegava nehie.
20 Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
Hankavenentake hu'naza ankeromota Ra Anumzamofo agi'a ahentesga hiho. Hankavenentake'ma hu'neta, nazano hihoma huno higeta Agri amage'ma nentamota, nazano hihoma huno hania zamofo ke'a amage anteho.
21 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
Monafima ohampriga'a ankeroramima mani'netama agri avesi'zama amage'manentaza ankeromota, Ra Anumzamofona agi'a ahentesga hiho.
22 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
Maka zama tro'ma hunte'neno Agrama kegavama hu'nea mopafima nemaniza zantamimota, Ra Anumzamofona agi'a ahentesga hiho. Ana nehinke'na nagranena maka nagu'areti hu'na Ra Anumzamofona agi'a ahentesga hugahue.
