Psalmien 103
1 Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
Segne Jehovah, meine Seele, und all mein Inneres den Namen Seiner Heiligkeit.
2 Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
Segne, Jehovah, meine Seele, und vergiß nicht aller Seiner Wohltaten.
3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
Der dir vergibt alle deine Missetaten, Der alle deine Krankheiten heilt.
4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
Der aus der Grube dein Leben erlöset, Der dich krönt mit Barmherzigkeit und Erbarmen.
5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
Der deinen Mund mit Gutem sättigt, daß deine Jugend gleich dem Adler sich erneut.
6 Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
Jehovah tut Gerechtigkeit und Gericht allen Niedergedrückten.
7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
Kund tat Er Mose Seine Wege, Seine Handlungen den Söhnen Israels.
8 Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
Erbarmungsvoll und gnädig ist Jehovah, langmütig und von großer Barmherzigkeit.
9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
Er hadert nicht immerdar, noch trägt Er ewiglich nach.
10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
Nicht hat Er uns nach unseren Sünden getan, noch vergalt Er uns nach unseren Missetaten.
11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
Denn so hoch der Himmel über der Erde ist, so mächtig ist Seine Barmherzigkeit für die, so Ihn fürchten.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
So fern der Aufgang ist vom Abend, so weit von uns entfernt Er unsere Übertretungen.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Wie sich ein Vater über die Söhne erbarmt, erbarmt Jehovah derer Sich, so Ihn fürchten.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Denn Er kennt, was für ein Gebilde wir sind, Er gedenkt, daß wir sind Staub.
15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
Der Mensch, wie Gras sind seine Tage; wie des Feldes Blume, also blüht er.
16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
Wenn der Wind über sie dahingeht, ist sie nicht mehr, und man erkennt nicht mehr ihren Ort.
17 Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
Jehovahs Barmherzigkeit aber ist von Ewigkeit zu Ewigkeit über die, so Ihn fürchten, und Seine Gerechtigkeit auf der Söhne Söhne,
18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
Auf die, so halten Seinen Bund und Seiner Ordnungen gedenken, daß sie danach tun.
19 Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
Jehovah hat im Himmel Seinen Thron bereitet, und Sein Reich herrscht über alles.
20 Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
Segnet Jehovah, ihr, Seine Engel, ihr Helden der Kraft, die Sein Wort tun, auf daß man auf die Stimme Seines Wortes höre!
21 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
Segnet Jehovah, alle Seine Heerscharen, Seine Diener, die nach Seinem Wohlgefallen tun!
22 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
Segnet Jehovah, alle Seine Werke an allen Orten Seiner Herrschaft! Segne, meine Seele, den Jehovah!
