Psalmien 101

1 Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.

Cantarei a misericórdia e o juízo: a ti, Senhor, cantarei.

2 Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani.

Portar-me-ei com inteligência no caminho reto. Quando virás a mim? Andarei em minha casa com um coração sincero.

3 En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni.

Não porei coisa má diante dos meus olhos: aborreço a obra daqueles que se desviam; não se me pegará a mim.

4 Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.

Um coração perverso se apartará de mim: não conhecerei o homem mau

5 Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.

Aquele que murmura do seu próximo às escondidas, eu o destruirei: aquele que tem olhar altivo, e coração soberbo, não sofrerei.

6 Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani.

Os meus olhos estarão sobre os fieis da terra, para que se assentem comigo: o que anda num caminho reto esse me servirá.

7 Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.

O que usa de engano não ficará dentro da minha casa: o que fala mentiras não está firme perante os meus olhos.

8 Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.

Pela manhã destruirei todos os ímpios da terra, para desarreigar da cidade do Senhor todos os que obram a iniquidade.