Psalmien 101

1 Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.

Of David, a psalm. If kindness and justice I sing, making melody to you, Lord.

2 Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani.

I would look to the way that is blameless, and make it my own. Within my own house I would walk with an innocent heart.

3 En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni.

I would never direct my eyes to a thing that is base. The impulse to stray I abhor it shall not cling to me.

4 Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.

Far from me be perverseness of heart, or kinship with evil.

5 Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.

Who slanders their neighbor in secret, I bring them to silence: haughty looks and proud hearts I will not abide.

6 Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani.

I will favor the true in the land, they shall live in my court. Those who walk in a way that is blameless will be my attendant.

7 Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.

No one will live in my house who practises guile. No one that speaks a lie will abide in my presence.

8 Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.

Morn by morn I will wholly wipe out all the bad in the land, and cut off from the Lord’s own city all workers of evil.