Sananlaskujen 1
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
Pwovèb Salomon yo, fis a David la, wa Israël la:
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
pou konnen sajès avèk enstriksyon, Pou dekouvri pawòl bon konprann yo,
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
Pou resevwa enstriksyon nan jan pou aji ak sajès, ladwati, jistis, menm jan pou tout moun;
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
Pou avèti san konprann yo e bay konesans ak pridans a jenn yo.
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
Yon nonm saj va tande, va grandi nan konesans li e yon nonm bon konprann va twouve konsèy ki saj,
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
Pou konprann yon pwovèb ak mo kache, pawòl a saj yo avèk devinèt yo.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
Lakrent SENYÈ a se kòmansman sajès la; sila ki plen foli, meprize sajès ak lenstriksyon.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
Tande byen, fis mwen an, lenstriksyon papa ou, e pa abandone leson a manman ou yo;
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
Anverite, yo fè yon kouwòn byen bèl sou tèt ou, ak yon bèl dekorasyon nan kou ou.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
Fis mwen an, si pechè yo vin tante ou, pa dakò.
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
Si yo di: “Vini avèk nou, annou kouche yon pyèj pou san, annou fè anbiskad pou inosan yo san koz;
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
Annou vale yo vivan tankou Sejou mò yo, menm an antye tankou sila k ap desann nan fòs yo. (Sheol h7585)
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
Nou va jwenn tout kalite byen presye, nou va ranpli lakay nou ak piyaj.
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Tire osò pa ou ansanm ak nou. Nou tout va gen yon sèl bous”—
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
Fis mwen an, pa mache nan chemen avèk yo. Anpeche pye ou antre sou wout yo,
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
Paske pye yo kouri jwenn mal, e yo fè vit pou yo vèse san.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
Anverite, se initil pou ouvri yon filè ak pen gaye devan nenpòt kalite zwazo;
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
men yap kouche yon pyèj pou pwòp san pa yo. Yo fè anbiskad pou pwòp lavi pa yo.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
Se konsa tout chemen yo ye a pou tout moun ki vin genyen pa mwayen vyolans. Se pwòp lavi yo kap vin rache.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
Sajès rele fò nan lari. Li leve vwa li nan plas la.
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
Nan tèt lari ki gen zen yo, li kriye fò. Nan antre pòtay lari yo, li fè moun tande tout pawòl li yo:
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
“Jiskilè, O moun san bon konprann yo, nou va renmen rete san konprann anyen? Pou mokè yo rejwi yo nan moke moun e moun san konprann yo rayi konesans?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Vire sou repwòch mwen an. Gade byen, mwen va vide lespri m sou nou. Mwen va fè nou konnen pawòl mwen yo.
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Akoz mwen te rele nou e nou te refize; mwen te lonje men m, e pèsòn pa t okipe sa,
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
men nou te neglije tout konsèy mwen yo, e nou pa t vle tande repwòch mwen;
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
konsa, mwen menm anplis, va ri sou malè nou yo. Mwen va moke nou lè gran laperèz la rive,
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
lè gran laperèz nou rive tankou tanpèt e gwo dezas nou yo tankou toubiyon, lè gwo pwoblèm ak soufrans rive sou nou.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Nan lè sa a, yo va rele m, men mwen p ap reponn. Yo va chache mwen avèk dilijans, men yo p ap twouve m,
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
akoz yo te rayi konesans e pa t chwazi gen lakrent SENYÈ a.
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
Yo te refize konsèy mwen. Yo te rejte tout repwòch mwen yo.
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Pou sa, yo va manje fwi a pwòp chemen yo, e vant yo va vin plen ak pwòp manèv yo.
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
Paske chemen kwochi a moun san konprann yo va touye yo. Kè kontan a sila ki plen foli va detwi yo.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
Men sila ki koute mwen an va viv ansekirite, e li va rete alèz san pè malè.”
