< Sananlaskujen 1 >
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
The proverbs of Solomon, the son of David, king of Israel:
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
That one may learn wisdom and instruction, And receive words of understanding;
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
That one may gain the instruction of prudence, Justice, equity, and uprightness;
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
Which will give caution to the simple, To the young man wisdom and discretion;
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
Let the wise man hear, and he will increase his knowledge, And the man of understanding will gain wise counsels;
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
So as to understand a proverb and a deep maxim, The words of the wise and their dark sayings.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
The fear of the LORD is the beginning of knowledge; Fools despise wisdom and instruction.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
Hear, O my son! the instruction of thy father, And neglect not the teaching of thy mother!
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
For they shall be a graceful wreath for thy head, And a chain around thy neck.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
My son, if sinners entice thee, Consent thou not!
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
If they say, “Come with us, Let us lie in wait for blood, Let us lurk secretly for him who is innocent in vain;
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol )
Let us swallow them up alive, like the underworld, Yea, in full health, as those that go down into the pit; (Sheol )
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
We shall find all kinds of precious substance, We shall fill our houses with spoil;
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Thou shalt cast thy lot among us; We will all have one purse;”—
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
My son, walk thou not in their way, Refrain thy foot from their path!
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
For their feet run to evil, And make haste to shed blood.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
For as the net is spread in vain Before the eyes of any bird,
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
So they lie in wait for their own blood; They lurk secretly for their own lives.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
Such are the ways of every one greedy of unjust gain; It taketh away the life of the possessor thereof.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
Wisdom crieth out in the highway; In the market-place she uttereth her voice;
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
At the head of the noisy streets she crieth aloud; At the entrances of the gates, throughout the city, she proclaimeth her words [[saying]]:
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
How long, ye simple ones, will ye love simplicity? How long will scoffers delight themselves in scoffing, And fools hate knowledge?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Turn ye at my reproof! Behold, I will pour out my spirit to you; I will make known my words to you!
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
“Because I have called, and ye have refused, —Because I have stretched out my hand, and no one hath regarded.
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
Because ye have rejected all my counsel, And have slighted my rebuke, —
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
I also will laugh at your calamity, I will mock when your fear cometh;
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
When your fear cometh upon you like a storm. And destruction overtaketh you like a whirlwind, When distress and anguish come upon you.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Then will they call upon me, but I will not answer! They will seek me early, But they shall not find me!
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
Because they have hated knowledge, And have not chosen the fear of the LORD, —
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
Because they would not attend to my counsel, And have despised all my reproof, —
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Therefore shall they eat of the fruit of their own way, And be filled to the full with their own devices;
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
Yea, the turning away of the simple shall slay them, And the carelessness of fools shall destroy them.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
But whoso hearkeneth to me shall dwell securely, And shall not be disquieted with the fear of evil.”