Sananlaskujen 1
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
THE PROVERBS of Solomon the son of David, king of Israel;
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
To know wisdom and instruction; to comprehend the words of understanding;
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
To receive the discipline of wisdom, justice, and right, and equity;
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
To give prudence to the simple, to the young man knowledge and discretion;
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
That the wise man may hear, and increase in learning, and the man of understanding may attain unto wise counsels;
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
To understand a proverb, and a figure; the words of the wise, and their dark sayings.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
The fear of the LORD is the beginning of knowledge; but the foolish despise wisdom and discipline.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
Hear, my son, the instruction of thy father, and forsake not the teaching of thy mother;
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
For they shall be a chaplet of grace unto thy head, and chains about thy neck.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
My son, if sinners entice thee, consent thou not.
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
If they say: 'Come with us, let us lie in wait for blood, let us lurk for the innocent without cause;
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
Let us swallow them up alive as the grave, and whole, as those that go down into the pit; (Sheol h7585)
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
We shall find all precious substance, we shall fill our houses with spoil;
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Cast in thy lot among us; let us all have one purse' —
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
My son, walk not thou in the way with them, restrain thy foot from their path;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
For their feet run to evil, and they make haste to shed blood.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
For in vain the net is spread in the eyes of any bird;
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
And these lie in wait for their own blood, they lurk for their own lives.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
So are the ways of every one that is greedy of gain; it taketh away the life of the owners thereof.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
Wisdom crieth aloud in the streets, she uttereth her voice in the broad places;
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
She calleth at the head of the noisy streets, at the entrances of the gates, in the city, she uttereth her words:
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
'How long, ye thoughtless, will ye love thoughtlessness? And how long will scorners delight them in scorning, and fools hate knowledge?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Turn you at my reproof; behold, I will pour out my spirit unto you, I will make known my words unto you.
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Because I have called, and ye refused, I have stretched out my hand, and no man attended,
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
But ye have set at nought all my counsel, and would none of my reproof;
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
I also, in your calamity, will laugh, I will mock when your dread cometh;
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
When your dread cometh as a storm, and your calamity cometh on as a whirlwind; when trouble and distress come upon you.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Then will they call me, but I will not answer, they will seek me earnestly, but they shall not find me.
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
For that they hated knowledge, and did not choose the fear of the LORD;
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
They would none of my counsel, they despised all my reproof.
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and be filled with their own devices.
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
For the waywardness of the thoughtless shall slay them, and the confidence of fools shall destroy them.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
But whoso hearkeneth unto me shall dwell securely, and shall be quiet without fear of evil.'
