Sananlaskujen 9
1 Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
Nyansa asi ne fie; watwa nʼafadum nson ho.
2 Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
Wasiesie nʼaduane afra ne nsã wato ne ɛpono.
3 Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
Wasoma ne mmaawa, na ɔfrɛ firi kuropɔn no sorɔnsorɔmmea hɔ sɛ,
4 Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
“Momma ntetekwaafoɔ nyinaa mmra ha!” Ɔka kyerɛ wɔn a wɔnni atemmuo sɛ,
5 Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
“Mommra mmɛdi mʼaduane na monnom nsã a mafra no.
6 Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
Monnya mo ntetekwaasɛm no na mobɛnya nkwa; monnante nteaseɛ akwan so.”
7 Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
Deɛ ɔtenetene ɔfɛdifoɔ no frɛ ahohorabɔ; na deɛ ɔka amumuyɛfoɔ anim no nya ɔyea.
8 Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
Ɛno enti, nnka ɔfɛdifoɔ anim na ɔmmɛtane wo; ka onyansafoɔ anim na ɔbɛdɔ wo.
9 Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
Ma onyansafoɔ akwankyerɛ na ɔbɛkɔ so ahunu nyansa; kyerɛkyerɛ ɔteneneeni na ɔde bɛka nʼadesua ho.
10 Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
Awurade suro yɛ nyansa ahyɛaseɛ Ɔkronkronni no ho nimdeɛ yɛ nteaseɛ.
11 Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
Me mu na wo nna bɛdɔɔso, na wɔde mfeɛ bɛka wo nkwa ho.
12 Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
Sɛ woyɛ onyansafoɔ a, wobɛnya wo nyansa ho mfasoɔ; sɛ woyɛ ɔfɛdifoɔ a, wo nko ara na ɛbɛhunu amane.
13 Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
Ɔbaa ɔkwasea yɛ ɔkasafoɔ; ɔnni ahohyɛsoɔ na ɔnni nimdeɛ.
14 Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
Ɔte ne fie ɛpono ano, na ɔte akonnwa a ɛsi kuropɔn no sorɔnsorɔmmea,
15 Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
na ɔfrɛfrɛ wɔn a wɔtwam hɔ, wɔn a wɔnam wɔn kwan so tee sɛ,
16 Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
“Momma ntetekwaafoɔ nyinaa mmra ha” ɔka kyerɛ wɔn a wɔnni atemmuo sɛ,
17 Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
“Nsuo a wɔwia no yɛ fremfrem na aduane a wɔdi no ahintaeɛ no yɛ dɛ!”
