< Sananlaskujen 8 >

1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
¿No grita la sabiduría? ¿La comprensión no levanta la voz?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
En la cima de los lugares altos por cierto, donde los caminos se encuentran, ella se para.
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
Junto a las puertas, a la entrada de la ciudad, en las puertas de entrada, llora en voz alta:
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
“¡Os llamo a vosotros, hombres! Envío mi voz a los hijos de la humanidad.
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
¡Tú, simple, entiende la prudencia! ¡Necios, tened un corazón comprensivo!
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Escuchad, porque voy a hablar de cosas excelentes. La apertura de mis labios es para las cosas correctas.
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
Porque mi boca dice la verdad. La maldad es una abominación para mis labios.
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
Todas las palabras de mi boca son en justicia. No hay nada torcido ni perverso en ellos.
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
Todo está claro para el que entiende, derecho a los que encuentran el conocimiento.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Recibe mi instrucción antes que la plata, conocimiento más que el oro de la elección.
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
Porque la sabiduría es mejor que los rubíes. Todas las cosas que se puedan desear no se pueden comparar con ella.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
“Yo, la sabiduría, he hecho de la prudencia mi morada. Descubra el conocimiento y la discreción.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
El temor a Yahvé es odiar el mal. Odio el orgullo, la arrogancia, el mal camino y la boca perversa.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
El consejo y el buen conocimiento son míos. Tengo comprensión y poder.
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
Por mí reinan los reyes, y los príncipes decretan la justicia.
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
Por mí gobiernan los príncipes, nobles, y todos los gobernantes justos de la tierra.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
Yo amo a los que me aman. Los que me buscan con diligencia me encontrarán.
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Conmigo están las riquezas, el honor, riqueza duradera y prosperidad.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
Mi fruto es mejor que el oro, sí, que el oro fino, mi rendimiento que la plata de elección.
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
Yo ando en el camino de la justicia, en medio de los caminos de la justicia,
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
para dar riqueza a los que me aman. Lleno sus tesoros.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
“Yahvé me poseyó en el comienzo de su obra, ante sus hazañas de antaño.
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
Fui establecido desde siempre, desde el principio, antes de que la tierra existiera.
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
Cuando no había profundidades, nací yo, cuando no había manantiales que abundaran en agua.
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Antes de que las montañas se asentaran en su lugar, antes de las colinas, nací yo;
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
cuando aún no había hecho la tierra ni los campos, ni el principio del polvo del mundo.
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
Cuando estableció los cielos, yo estaba allí. Cuando estableció un círculo en la superficie de las profundidades,
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
cuando estableció las nubes de arriba, cuando los manantiales de las profundidades se hicieron fuertes,
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
cuando le dio al mar su límite, para que las aguas no violen su mandamiento, cuando marcó los cimientos de la tierra,
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
entonces yo era el artesano a su lado. Era una delicia día a día, siempre regocijándose ante él,
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
regocijo en todo su mundo. Mi deleite fue con los hijos de los hombres.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
“Ahora, pues, hijos míos, escuchadme, porque son dichosos los que guardan mis caminos.
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Escucha la instrucción y sé sabio. No lo rechaces.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
Dichoso el hombre que me escucha, vigilando diariamente a mis puertas, esperando en los puestos de mi puerta.
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
Porque quien me encuentra, encuentra la vida, y obtendrá el favor de Yahvé.
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
Pero el que peca contra mí hace daño a su propia alma. Todos los que me odian aman la muerte”.

< Sananlaskujen 8 >