Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
Ko, uchenjeri hahudanidziri here? Kunzwisisa hakusimudziri inzwi rako here?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
Panzvimbo dzakakwirira panzira, pamharadzano dzenzira, ndipo pahumire;
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
parutivi rwamasuo okupinda muguta, pamikova, hunodanidzirisa huchiti,
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
“Kwamuri, imi varume, ndinodanidzira; ndinosimudzira inzwi rangu kuvanhu vose.
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
Imi vasina mano, wanai uchenjeri; imi mapenzi, wanai kunzwisisa.
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Teererai, nokuti ndine zvinhu zvinokosha zvokutaura; ndinozarura muromo wangu kuti nditaure zvakarurama.
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
Muromo wangu unotaura zvokwadi, nokuti miromo yangu inovenga zvakaipa.
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
Mashoko ose omuromo wangu akarurama; hapana kana rimwe rakakombama kana rakaipa.
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
Kune ane njere ose zvawo akarurama, akarurama kuna avo vane zivo.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Sarudza kurayira kwangu panzvimbo yesirivha, ruzivo panzvimbo yegoridhe rakaisvonaka,
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
nokuti uchenjeri hunokosha kupfuura marubhi, uye hapana chaungada chingaenzaniswa nahwo.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
“Ini, uchenjeri ndinogara pamwe chete navakachenjera; ndine ruzivo nenjere.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
Kutya Jehovha ndiko kuvenga zvakaipa; ndinovenga kuzvikudza namanyawi, maitiro akaipa nokutaura kunonyangadza.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
Zano nokutonga kwakanaka ndezvangu; ndine kunzwisisa nesimba.
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
Madzimambo anobata ushe neni uye vatongi vanodzika mirayiro yakarurama;
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
machinda anofambisa ushe neni, navakuru vose vanotonga panyika.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
Ndinoda avo vanondida, uye vaya vanonditsvaka vanondiwana.
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Pfuma nokukudzwa zvineni, upfumi hunogara nokururama.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
Chibereko changu chakanaka kupfuura goridhe rakaisvonaka; zvandinobereka zvinopfuura sirivha yakaisvonaka.
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
Ndinofamba munzira dzokururama, pamakwara okururamisira,
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
ndichipa upfumi kuna avo vanondida, uye ndichiita kuti matura avo azare.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
“Jehovha akandibudisa sebasa rake rokutanga pamabasa ake, kutangira mabasa ake akare;
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
ndakagadzwa kubva pakusingaperi, kubva pakutanga, nyika isati yavapo.
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
Makungwa asati avapo, ndakaberekwa, pasati pava nezvitubu zvine mvura zhinji;
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
makomo asati aiswa munzvimbo dzawo, zvikomo zvisati zvavapo, ndakaberekwa,
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
asati aita nyika neminda kana guruva ripi zvaro renyika.
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
Ndakanga ndiripo paakaisa matenga munzvimbo dzawo, paakaita denderedzwa pamusoro pamakungwa,
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
paakaita makore kudenga uye paakasimbisa zvitubu zvamakungwa,
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
paakapa gungwa miganhu yaro kuti mvura dzirege kudarika zvaakarayira, uye paakateya nheyo dzenyika.
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
Ipapo ndini ndaiva mhizha parutivi rwake. Ndaigara ndichifara zuva nezuva, ndichifara nguva dzose pamberi pake,
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
ndichifadzwa nenyika yake yose uye ndichifadzwa navanhu vose.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
“Saka zvino, vanakomana vangu, teererai kwandiri; vakaropafadzwa avo vanochengeta nzira dzangu.
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Teererai kurayira kwangu mugova vakachenjera; musakushayira hanya.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
Akaropafadzwa munhu anoteerera kwandiri, anorinda mazuva ose pamasuo angu. Anomira pamukova womusuo wangu.
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
Nokuti ani naani anondiwana anowana upenyu uye anogamuchira nyasha kubva kuna Jehovha.
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
Asi ani naani asingandiwani anozvikuvadza; vose vanondivenga vanoda rufu.”
