Sananlaskujen 8

1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?

Est-ce que la sagesse ne crie pas, et que la prudence ne fait pas entendre sa voix?

2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.

Sur les plus hauts et les plus élevés sommets, au-dessus de la voie, se tenant au milieu des sentiers,

3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:

Près des portes de la cité, à l’entrée même de la ville, elle parle, disant:

4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;

Ô hommes, c’est à vous que je crie, et ma voix s’adresse aux fils des hommes.

5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.

Apprenez, ô tout petits, la finesse, et vous, insensés, faites attention.

6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.

Ecoutez, car je vais parler de grandes choses, et mes lèvres s’ouvriront pour proclamer la droiture.

7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.

Ma bouche s’exercera à la vérité, et mes lèvres détesteront ce qui est impie.

8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.

Tous mes discours sont justes, il n’y a rien de dépravé ni de pervers.

9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.

Ils sont droits pour ceux qui ont de l’intelligence, et équitables pour ceux qui trouvent la science.

10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.

Recevez ma discipline et non de l’argent: choisissez la doctrine plutôt que l’or.

11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.

Car mieux vaut la sagesse que toutes les choses les plus précieuses; et tout ce qu’il y a de désirable ne peut lui être comparé.

12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.

Moi, sagesse, j’habite dans le conseil, et je suis présente aux savantes pensées.

13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.

La crainte du Seigneur hait le mal: l’arrogance et l’orgueil, une voie dépravée, et une langue double, je les déteste.

14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.

À moi est le conseil et l’équité: à moi est la prudence, à moi est la force.

15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;

Par moi les rois règnent, et les législateurs décrètent des choses justes;

16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.

Par moi les princes commandent, et les puissants rendent la justice.

17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.

Moi, j’aime ceux qui m’aiment, et ceux qui dès le matin veillent pour me chercher me trouveront.

18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.

Avec moi sont les richesses et la gloire, des biens superbes, et la justice.

19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.

Car mieux vaut mon fruit que l’or et les pierres précieuses, et mieux valent mes produits que l’argent le meilleur.

20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,

Je marche dans les voies de la justice, au milieu des sentiers du jugement,

21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.

Afin d’enrichir ceux qui m’aiment, et de remplir leurs trésors.

22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.

Le Seigneur m’a possédée au commencement de ses voies, avant qu’il fît quelque chose dès le principe.

23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.

Dès l’éternité j’ai été établie, dès les temps anciens, avant que la terre fût faite.

24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.

Les abîmes n’étaient pas encore, et moi déjà j’avais été conçue; les sources des eaux n’avaient pas encore jailli:

25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;

Les montagnes à la pesante masse n’étaient pas encore affermies, et moi, avant les collines, j’étais engendrée:

26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.

Il n’avait pas encore fait la terre et les fleuves, et les pôles du globe de la terre.

27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.

Quand il préparait les cieux, j’étais présente: quand par une loi inviolable il entourait d’un cercle les abîmes:

28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;

Quand il affermissait en haut la voûte éthérée, et qu’il mettait en équilibre les sources des eaux:

29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,

Quand il mettait autour de la mer ses limites, et qu’il imposait une loi aux eaux, afin qu’elles n’allassent point au-delà de leurs bornes; quand il pesait les fondements de la terre:

30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;

J’étais avec lui, disposant toutes choses; et je me réjouissais chaque jour, me jouant, en tout temps, devant lui:

31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.

Me jouant dans le globe de la terre; et mes délices sont d’être avec les fils des hommes.

32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.

Maintenant donc, mes fils, écoutez-moi: Bienheureux ceux gardent mes voies.

33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.

Ecoutez la discipline, et soyez sages, et n’allez pas la rejeter.

34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.

Bienheureux l’homme qui m’écoute, et qui veille tous les jours à l’entrée de ma demeure, et se tient en observation auprès de ma porte.

35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;

Celui qui me trouvera trouvera la vie, et puisera le salut dan? le Seigneur:

36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.

Mais celui qui péchera contre moi blessera son âme. Tous ceux qui me haïssent aiment la mort.