Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
Whether wisdom crieth not ofte; and prudence yyueth his vois?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
In souereyneste and hiy coppis, aboue the weie, in the myddis of pathis,
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
and it stondith bisidis the yate of the citee, in thilke closyngis, and spekith, and seith, A!
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
ye men, Y crie ofte to you; and my vois is to the sones of men.
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
Litle children, vndirstonde ye wisdom; and ye vnwise men, `perseyue wisdom.
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Here ye, for Y schal speke of grete thingis; and my lippis schulen be openyd, to preche riytful thingis.
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
My throte schal bithenke treuthe; and my lippis schulen curse a wickid man.
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
My wordis ben iust; no schrewid thing, nether weiward is in tho.
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
`My wordis ben riytful to hem that vndurstonden; and ben euene to hem that fynden kunnyng.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Take ye my chastisyng, and not money; chese ye teching more than tresour.
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
For wisdom is betere than alle richessis moost preciouse; and al desirable thing mai not be comparisound therto.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
Y, wisdom, dwelle in counsel; and Y am among lernyd thouytis.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
The drede of the Lord hatith yuel; Y curse boost, and pride, and a schrewid weie, and a double tungid mouth.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
Counseil is myn, and equyte `is myn; prudence is myn, and strengthe `is myn.
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
Kyngis regnen bi me; and the makeris of lawis demen iust thingis bi me.
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
Princis comaunden bi me; and myyti men demen riytfulnesse bi me.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
I loue hem that louen me; and thei that waken eerli to me, schulen fynde me.
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
With me ben rychessis, and glorie; souereyn richessis, and riytfulnesse.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
My fruyt is betere than gold, and precyouse stoon; and my seedis ben betere than chosun siluer.
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
Y go in the weies of riytfulnesse, in the myddis of pathis of doom;
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
that Y make riche hem that louen me, and that Y fille her tresouris.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
The Lord weldide me in the bigynnyng of hise weies; bifore that he made ony thing, at the bigynnyng.
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
Fro with out bigynnyng Y was ordeined; and fro elde tymes, bifor that the erthe was maad.
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
Depthis of watris weren not yit; and Y was conseyued thanne. The wellis of watris hadden not brokun out yit,
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
and hillis stoden not togidere yit bi sad heuynesse; bifor litil hillis Y was born.
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
Yit he hadde not maad erthe; and floodis, and the herris of the world.
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
Whanne he made redi heuenes, Y was present; whanne he cumpasside the depthis of watris bi certeyn lawe and cumpas.
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
Whanne he made stidfast the eir aboue; and weiede the wellis of watris.
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
Whanne he cumpasside to the see his marke; and settide lawe to watris, that tho schulden not passe her coostis. Whanne he peiside the foundementis of erthe;
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
Y was making alle thingis with him. And Y delitide bi alle daies, and pleiede bifore hym in al tyme,
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
and Y pleiede in the world; and my delices ben to be with the sones of men.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
Now therfor, sones, here ye me; blessid ben thei that kepen my weies.
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Here ye teching, and be ye wise men; and nile ye caste it awei.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
Blessid is the man that herith me, and that wakith at my yatis al dai; and kepith at the postis of my dore.
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
He that fyndith me, schal fynde lijf; and schal drawe helthe of the Lord.
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
But he that synneth ayens me, schal hurte his soule; alle that haten me, louen deeth.
