Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
Doth not wisdom cry? and understanding put forth her voice?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
She standeth on the top of high places, by the way in the places of the paths.
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
She crieth at the gates, at the entry of the city, at the entrance of the doors.
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
To you, O men, I call; and my voice [is] to the sons of man.
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
O ye simple, understand wisdom: and ye fools, be ye of an understanding heart.
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Hear; for I will speak of excellent things; and the opening of my lips [shall be] right things.
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
For my mouth shall speak truth; and wickedness [is] an abomination to my lips.
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
All the words of my mouth [are] in righteousness; [there is] nothing froward or perverse in them.
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
They [are] all plain to him that understandeth, and right to them that find knowledge.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Receive my instruction, and not silver; and knowledge rather than choice gold.
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
For wisdom [is] better than rubies; and all the things that may be desired are not to be compared to it.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
I wisdom dwell with prudence, and find out knowledge of ingenious inventions.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
The fear of the LORD [is] to hate evil: pride, and arrogance, and the evil way, and the froward mouth, do I hate.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
Counsel [is] mine, and sound wisdom: I [am] understanding; I have strength.
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
By me kings reign, and princes decree justice.
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
By me princes rule, and nobles, [even] all the judges of the earth.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
I love them that love me; and those that seek me early shall find me.
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Riches and honor [are] with me; durable riches and righteousness.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
My fruit [is] better than gold, yes, than fine gold; and my revenue than choice silver.
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
I lead in the way of righteousness, in the midst of the paths of judgment.
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
That I may cause those that love me to inherit substance; and I will fill their treasures.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
The LORD possessed me in the beginning of his way, before his works of old.
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
When [there were] no depths, I was brought forth; when [there were] no fountains abounding with water.
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth.
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
While as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the highest part of the dust of the world.
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
When he prepared the heavens, I [was] there: when he set a compass upon the face of the depth:
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
When he established the clouds above: when he strengthened the fountains of the deep:
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
When he gave to the sea his decree, that the waters should not pass his commandment: when he appointed the foundations of the earth:
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
Then I was by him, [as] one brought up [with him]: and I was daily [his] delight, rejoicing always before him;
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
Rejoicing in the habitable part of his earth; and my delights [were] with the sons of men.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
Now therefore hearken to me, O ye children: for blessed [are they that] keep my ways.
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Hear instruction, and be wise, and refuse it not.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
Blessed [is] the man that heareth me, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
For whoever findeth me findeth life, and shall obtain favor from the LORD.
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
But he that sinneth against me wrongeth his own soul: all they that hate me love death.
