Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
Doth not, wisdom, cry aloud? and, understanding, send forth her voice?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
At the top of the high places above the way, at the place where paths meet, she taketh her stand:
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
Beside the gates, at the entrance of the city, —at the going in of the openings, she shouteth: —
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
Unto you, O men, I call, and, my voice, is unto the sons of men;
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
Understand, ye simple ones, shrewdness, and, ye dullards understand sense;
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Hear, for, princely things, will I speak, and the opening of my lips shall be of equity;
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
For, faithfulness, shall my mouth softly utter, but, the abomination of my lips, shall be lawlessness;
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
In righteousness, shall be all the sayings of my mouth, nothing therein, shall be crafty or perverse;
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
All of them, shall be plain, to them who would understand, and just, to such as would gain knowledge.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Receive my correction, and not silver, and knowledge, rather than choicest gold.
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
For better is wisdom, than ornaments of coral, and, no delightful things, can equal her.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
I, wisdom, inhabit shrewdness, —and, the knowledge of sagacious things, I gain.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
The reverence of Yahweh, is to hate wickedness: pride, arrogance, and the way of wickedness; And a mouth of perverse things, do I hate.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
Mine, are counsel, and effective working, I, am understanding, mine, is valour:
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
By me, kings reign, and dignitaries decree righteousness;
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
By me, rulers govern, and nobles—all the righteous judges:
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
I love, them who love me, and, they who diligently seek me, find me:
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Riches and honour, are with me, lordly wealth, and righteousness;
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
Better is my fruit, than gold—yea fine gold, and mine increase, than choice silver;
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
In the way of righteousness, I march along, in the middle of the paths of justice:
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
That I may cause them who love me to inherit substance, and, their treasuries, I may fill.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
Yahweh, had constituted me the beginning of his way, before his works, at the commencement of that time;
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
At the outset of the ages, had I been established, in advance of the antiquities of the earth;
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
When there was no resounding deep, I had been brought forth, when there were no fountains, abounding with water;
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Ere yet the mountains had been settled, before the hills, had I been brought forth;
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
Or ever he had made the land and the wastes, or the top of the dry parts of the world:
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
When he prepared the heavens, there, was I! When he decreed a vault upon the face of the resounding deep;
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
When he made firm the skies above, when the fountains of the resounding deep, waxed strong;
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
When he fixed for the sea its bound, that, the waters, should not go beyond his bidding, when he decreed the foundations of the earth: —
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
Then became I beside him, a firm and sure worker, then became I filled with delight, day by day, exulting before him on every occasion;
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
Exulting in the fruitful land of his earth, Yea, my fulness of delight, was with the sons of men.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
Now, therefore, ye sons, hearken to me, for how happy are they who, to my ways, pay regard!
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Hear ye correction, and be wise, and do not neglect.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
How happy the man that doth hearken to me, —keeping guard at my doors, day by day, watching at the posts of my gates;
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
For, he that findeth me, findeth life, and hath obtained favour from Yahweh;
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
But, he that misseth me, wrongeth his own soul, all who hate me, love death.
