Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
Donge rieko luongo? Donge ngʼeyo tiend wach tingʼo dwonde ka goyo koko?
2 Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
Ochungʼ e kuonde motingʼore e bath yo, e akerkeke mag yore.
3 Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
Oywak matek e bath dhorangeye midonjogo e dala maduongʼ,
4 Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
kowacho niya, “Aluongou, yaye un ji, aluongou un ji duto manie piny.
5 Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
Un joma ngʼeyogi tin, nwangʼuru rieko; to un joma ofuwo, nwangʼuru ngʼeyo.
6 Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
Winjuru, nikech an gi gik mabeyo mangʼeny madwaro nyisou; ayawo dhoga mondo awach gima kare.
7 Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
Dhoga wacho gima adiera nikech dhoga kwedo gik maricho.
8 Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
Weche duto mawuok e dhoga gin kare, onge moro kuomgi mobam kata modwanyore.
9 Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
Ne jogo mongʼeyo pogo tiend wach, gigi duto nikare, giber ni jogo man-gi ngʼeyo.
10 Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
Yier puonjna kar fedha kendo ngʼeyo kar dhahabu mowal,
11 Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
nikech rieko ber moloyo kite ma nengogi tek, kendo gimoro amora madiher ok nyal romo kode.
12 Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
“An, rieko, wadak kaachiel gi ngʼado bura makare; an-gi ngʼeyo kod pogo tiend wach.
13 Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
Luoro Jehova Nyasaye en sin gi richo; amon gi sunga kod ngʼayi, timbe maricho kod wuoyo mochido.
14 Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
Ngʼado rieko kod ngʼado bura malongʼo gin maga; an-gi winjo tiend wach kod nyalo.
15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
An ema amiyo ruodhi locho kendo joloch loso chike makare.
16 Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
Nikech an, amiyo yawuot ruodhi loch kod joka ruodhi duto marito pinje.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
Ahero jogo mohera, to jogo ma manya yuda.
18 Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Mwandu gi luor ni kuoma, mwandu mochwere kod mewo.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
Olemba ber moloyo dhahabu maber, gino machiwo oloyo fedha moyier.
20 Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
Awuotho e yo mobidhore makare, e yore mag bura makare,
21 Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
kachiwo mwandu ni jogo mohera kendo amiyo kuondegi mag keno bedo mopongʼ chutho.
22 Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
“Jehova Nyasaye nokwongo chweya kaka tichne mokwongo motelo ni tijene machon.
23 Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
Noyiera aa chakruok manyaka chiengʼ, kapok piny kobetie.
24 Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
Kapok nembe kobetie, nonywola kata ka sokni mopongʼ gi pi ne onge.
25 Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Nonywola ka gode madongo ne pok obedo kuonde ma gintie, bende ka gode matindo ne pod onge,
26 Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
kapok ne ochweyo piny kaachiel gi pewene kata mana lowo mar piny.
27 Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
Ne antie kane oketo polo kama entie, kata kane oketo giko mar nembe,
28 Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
kane oketo boche polo malo, kendo kane oketo sokni mag nembe mogurore motegno,
29 Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
kane ochiwo kuonde giko mag nam matin mondo pi kik okadh kama oketee, kendo kane oloso mise mar piny.
30 Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
Ne an jatich molony mobedo bute. Napongʼ gi mor mogundho odiechiengʼ ka odiechiengʼ kamor e nyime kinde duto,
31 Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
ka amor e pinye mangima kendo ail gi ji duto.
32 Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
“Omiyo koro yawuota, winjauru; gin johawi jogo morito yorena.
33 Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
Winjuru puonjna mondo ubed mariek, kik uchagi.
34 Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
En jahawi ngʼat mawinja, marito pile e dhoutena korito e dhorangaya.
35 Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
Nimar ngʼat monwangʼa oyudo ngima kendo oyudo ngʼwono kuom Jehova Nyasaye.
36 Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
To ngʼatno ma odaga hinyore kende owuon; jogo duto mamon koda ohero tho.”
