< Sananlaskujen 7 >

1 Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
Fis mwen an, kenbe pawòl mwen yo e kache kòmandman mwen yo anndan ou.
2 Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
Kenbe kòmandman mwen yo pou viv, ak enstriksyon mwen yo kon de grenn zye nan tèt ou.
3 Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
Mare yo sou dwèt ou; ekri yo sou tablo a kè ou.
4 Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
Di a sajès: “Se ou ki sè mwen,” e rele sajès pi bon zanmi ou,
5 Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
Pou li kab anpeche ou ale jwenn ak yon fanm adiltè; yon fanm etranje a ki fè flate ak pawòl li.
6 Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
Paske bo fenèt lakay mwen, mwen te gade nan fant fenèt mwen an.
7 Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
Konsa, mwen te wè pami moun sòt yo, e te rekonèt pami jenn yo, yon jennonm ki te manke bon sans;
8 Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
ki t ap pase nan lari a toupre kwen kay fanm nan. Konsa, li pran chemen pou rive lakay li,
9 Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
nan solèy kouche a, nan aswè, nan mitan lannwit ak nan fènwa.
10 Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
Epi gade, yon fanm vin pwoche li abiye kon pwostitiye ak riz nan kè l.
11 Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
Li parèt plen kouraj nan rebelyon li. Pye li pa rete lakay li.
12 Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
Koulye a nan lari yo, koulye a nan plas yo, lap kache tan nan tout kwen.
13 Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
Konsa, li sezi li, bo li; e ak figi byen ranje, li di li:
14 Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
“Mwen te prèt pou ale fè ofrann lapè yo. Se jodi a, mwen fin peye ve mwen yo.
15 Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
Konsa, mwen te vin rankontre ou, pou jwenn prezans ou; e konsa, mwen te twouve ou.
16 Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
Mwen byen ranje kabann mwen ak kouvèti; avèk bèl dra Égypte yo.
17 Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
Mwen te flite kabann nan ak pafen flè jasmen, lwil womaren ak kanèl.
18 Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
Vini, annou bwè ladann e fè lanmou jis rive nan maten. Annou fè kè nou kontan ak doudous nou yo.
19 Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
Paske mari m pa lakay la; li ale nan yon gran vwayaj.
20 Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
Li te pran yon sak lajan avè l. Jis rive nan plèn lin, l ap retounen lakay.”
21 Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
Ak anpil ankourajman, li atire li; avèk lèv a flatè, li sedwi li.
22 Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
Sibitman, li swiv li tankou yon bèf k ap monte labatwa, tankou moun sòt kab mache rive nan ne koulan an.
23 Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
Jiskaske yon flèch frennen li nan fwa l; tankou yon zwazo k ap fè vit pou rive nan pèlen. Se konsa, li pa konnen ke sa va koute lavi li.
24 Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
Alò, pou sa, fis yo, koute mwen e okipe pawòl a bouch mwen yo.
25 Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
Pa kite kè ou vire akote nan chemen li yo! Pa vin antre egare nan wout li yo!
26 Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
Paske, anpil se viktim ke li deja jete anba yo; e anpil se sila ki te mouri akoz li.
27 Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin. (Sheol h7585)
Lakay li nan wout Sejou mò yo, k ap desann nan chanm lanmò yo. (Sheol h7585)

< Sananlaskujen 7 >