< Sananlaskujen 7 >
1 Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
Mijn zoon, neem mijn woorden in acht, En neem mijn wenken ter harte;
2 Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
Onderhoud mijn geboden, opdat ge moogt leven, Let op mijn wenken als op de appel van uw oog.
3 Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
Leg ze als een band om uw vingers, Schrijf ze op de tafel van uw hart
4 Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
Zeg tot de wijsheid: "gij zijt mijn zuster", Noem het verstand: "een bekende";
5 Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
Opdat ze u behoeden voor een vreemde vrouw, Voor een onbekende met haar gladde taal.
6 Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
Want kijkend door het venster van mijn woning Door de tralies heen,
7 Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
Lette ik op het onervaren volk, En zag onder de jongemannen een onverstandigen knaap.
8 Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
Hij ging langs de straat, dicht bij haar hoek, En sloeg de richting in naar haar huis,
9 Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
In de schemering, toen de avond viel En het nachtelijk duister.
10 Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
Daar komt de vrouw op hem af, Opzichtig gekleed met duidelijke bedoelingen.
11 Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
Wat ziet ze er losbandig en lichtzinnig uit, In huis kunnen haar voeten het niet houden;
12 Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
Ze loopt de straat, de pleinen op, En bij elke hoek staat ze op wacht!
13 Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
Ze grijpt hem vast, geeft hem een kus, En zegt tot hem met een onbeschaamd gezicht:
14 Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
Dankoffers had ik te brengen, Vandaag heb ik mijn geloften betaald;
15 Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
Daarom ging ik naar buiten, u tegemoet, Om u te zoeken, en ik hèb u gevonden.
16 Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
Dekens heb ik op bed gelegd, Bonte dekens van egyptisch lijnwaad;
17 Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
Ik heb mijn bed met myrrhe besprenkeld, Met aloë en kaneel.
18 Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
Kom, laat ons dronken worden van minne, En tot de morgen zwelgen in liefde.
19 Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
Mijn man is niet thuis, Hij is op een verre reis;
20 Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
Een buidel geld heeft hij bij zich gestoken, Dus komt hij met volle maan pas terug.
21 Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
Door haar radde taal verleidde ze hem, Met haar gladde tong troonde ze hem mee.
22 Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
Daar loopt de sukkel met haar mee, Als een stier, die naar de slachtbank gaat; Als een hert, dat huppelt naar het net,
23 Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
Totdat een pijl hem het hart doorboort; Als een vogel, die scheert naar de strik, En niet vermoedt, dat het om zijn leven gaat.
24 Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
Welnu dan, kinderen, luistert naar mij, Schenkt uw aandacht aan mijn woorden.
25 Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
Laat u niet op haar wegen verleiden, Dwaalt niet op haar paden rond.
26 Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
Want talrijke slachtoffers heeft ze gemaakt, Velen heeft ze om hals gebracht;
27 Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin. (Sheol )
Een weg naar de onderwereld is haar huis, Vandaar daalt men af naar het dodenrijk. (Sheol )