< Sananlaskujen 6 >
1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
Hijo mío, si salieres fiador por tu amigo, si prometiste al extraño,
2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
enlazado eres con las palabras de tu boca, y preso con las razones de tu boca.
3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
Haz esto ahora, hijo mío, y líbrate, porque has caído en la mano de tu prójimo; ve, humíllate, y esfuerza tu prójimo.
4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
No des sueño a tus ojos, ni a tus párpados adormecimiento.
5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
Escápate como la gacela de la mano del cazador, y como el ave de la mano del parancero.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
Ve a la hormiga, oh perezoso, mira sus caminos, y sé sabio;
7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
la cual no teniendo capitán, ni gobernador, ni señor,
8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
prepara en el verano su comida y en el tiempo de la siega allega su mantenimiento.
9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
Perezoso, ¿hasta cuándo has de dormir? ¿Cuándo te levantarás de tu sueño?
10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
Tomando un poco de sueño, cabeceando otro poco, y cruzado los brazos otro poco para volver a dormir;
11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
así vendrá tu necesidad como caminante, y tu pobreza como hombre de escudo.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
El hombre perverso es varón inicuo, anda en perversidad de boca;
13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
guiña con sus ojos, habla con sus pies, enseña con sus dedos;
14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
perversidades hay en su corazón, anda pensando mal en todo tiempo; enciende rencillas.
15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
Por tanto su calamidad vendrá de repente; súbitamente será quebrantado, y no habrá remedio.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
Seis cosas aborrece el SEÑOR, y aun siete abomina su alma:
17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
Los ojos altivos, la lengua mentirosa, las manos derramadoras de sangre inocente,
18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
el corazón que maquina pensamientos inicuos, los pies presurosos para correr al mal,
19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
el testigo falso que habla mentiras, y el que enciende rencillas entre los hermanos.
20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
Guarda, hijo mío, el mandamiento de tu padre, y no dejes la ley de tu madre;
21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
átala siempre en tu corazón, enlázala a tu cuello.
22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
Te guiará cuando anduvieres; cuando durmieres te guardará; hablará contigo cuando despertares.
23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
Porque el mandamiento es candela, y la enseñanza luz; y camino de vida las reprensiones del castigo;
24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
para que te guarden de la mala mujer, de la blandura de la lengua de la extraña.
25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
No codicies su hermosura en tu corazón, ni ella te prenda con sus ojos;
26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
porque a causa de la mujer ramera es reducido el hombre a un bocado de pan; y la mujer caza la preciosa alma del varón.
27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
¿Tomará el hombre fuego en su seno, sin que sus vestidos se quemen?
28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
¿Andará el hombre sobre las brasas, sin que sus pies se quemen?
29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
Así el que entrare a la mujer de su prójimo; no será sin culpa cualquiera que la tocare.
30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
No tienen en poco al ladrón, aún cuando hurtare para saciar su alma teniendo hambre;
31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
tomado, paga siete veces; da toda la sustancia de su casa.
32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
Mas el que comete adulterio con la mujer, es falto de corazón; corrompe su alma el que tal hace.
33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
Plaga y vergüenza hallará; y su afrenta nunca será raída.
34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
Porque el celo sañudo del varón no perdonará en el día de la venganza;
35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
no tendrá respeto a ninguna redención; ni querrá perdonar, aunque multipliques el cohecho.