Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
Moj sin, če si pôrok za svojega prijatelja, če si udaril svojo roko s tujcem,
2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
si ulovljen z besedami svojih ust, si vzet z besedami svojih ust.
3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
Sedaj stôri to, moj sin in se osvobodi, ko si prišel v roko svojega prijatelja. Pojdi, ponižaj se in prepričaj svojega prijatelja.
4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
Ne daj spanja svojim očem niti dremanja svojim vekam.
5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
Osvobodi se kakor srna pred lovčevo roko in kakor ptica pred ptičarjevo roko.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
Pojdi k mravlji, ti lenuh, preudari njene poti in bodi moder,
7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
ki nima ne vodnika, ne nadzornika ali ne vladarja,
8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
svojo hrano si pripravlja poleti in svojo hrano zbira na žetvi.
9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
Doklej boš spal, oh lenuh? Kdaj boš vstal iz svojega spanja?
10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
Še malo spanja, malo dremanja, malo prekrižanih rok za spanje,
11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
tako bo tvoja revščina prišla kakor nekdo, ki se klati in tvoje pomanjkanje kakor oborožen človek.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
Nespodobna oseba, zloben človek, ki hodi s kljubovalnimi usti,
13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
mežika s svojimi očmi, govori s svojimi stopali, uči s svojimi prsti.
14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
Kljubovalnost je v njegovem srcu, nenehno snuje vragolijo, seje neenotnost.
15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
Zato bo njegova katastrofa prišla nenadoma, nenadoma bo zlomljen brez zdravila.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
Teh šest stvari sovraži Gospod; da, sedem mu jih je ogabnost:
17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
ponosen pogled, lažniv jezik in roke, ki prelijejo nedolžno kri,
18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
srce, ki snuje zlobne zamisli, stopala, ki so nagla v teku k vragoliji,
19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
kriva priča, ki govori laži in kdor seje neenotnost med brati.
20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
Moj sin, drži se zapovedi svojega očeta in ne zapusti postave svoje matere.
21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
Nenehno si ju privezuj na svoje srce in zavezuj si ju okoli svojega vratu.
22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
Kadar greš, te bo vodila, kadar spiš, te bo obvarovala in kadar se zbudiš, se bo pogovarjala s teboj.
23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
Kajti zapoved je svetilka; in postava je svetloba in graje poučevanja so pot življenja,
24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
da te obvarujejo pred zlo žensko, pred priliznjenim jezikom tuje ženske.
25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
V svojem srcu si ne požêli njene lepote niti naj te ona ne ujame s svojimi vekami.
26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
Kajti s pomočjo vlačugarske ženske je mož priveden do koščka kruha in zakonolomka bo lovila dragoceno življenje.
27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
Mar lahko človek vzame ogenj v svoje naročje in njegova oblačila ne bodo ožgana?
28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
Mar lahko kdo hodi po žerjavici in njegova stopala ne bodo opečena?
29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
Tako kdor hodi k ženi svojega soseda, kdorkoli se je dotika, ne bo nedolžen.
30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
Ljudje ne prezirajo tatu, če krade, da zadovolji svojo dušo, kadar je lačen,
31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
toda če je najden, naj povrne sedemkratno; izročil bo vse imetje svoje hiše.
32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
Toda kdorkoli z žensko zagreši zakonolomstvo, nima razumevanja. Tisti, ki to počne, uničuje svojo lastno dušo.
33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
Prejel bo rano in nečast in njegova graja ne bo izbrisana.
34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
Kajti ljubosumje je bes moškega, zato ne bo prizanesel na dan maščevanja.
35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
Ne bo se ozrl na kakršnokoli odkupnino niti ne bo zadovoljen počival, čeprav mu daješ mnogo daril.
