Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
Mwana na ngai, soki ondimi niongo ya moninga na yo, soki obeti tolo mpo na kondima niongo ya mopaya,
2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
omikangi nde singa na maloba na yo, omikangi nde na motambo ya maloba ya monoko na yo.
3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
Boye, mwana na ngai, sala makambo oyo mpo ete omikangola, pamba te omikabaki na maboko ya moninga na yo; kende komikitisa liboso na ye mpe tingama na ye,
4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
kotika te ete miso na yo elala pongi to enimba;
5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
mikangola na motambo lokola mboloko na maboko ya mobomi banyama ya zamba, mpe lokola ndeke na motambo ya mokangi bandeke.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
Yo moto ya goyigoyi, kende epai ya furmi, tala malamu ezaleli na yango mpe okozwa bwanya!
7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
Yango ezalaka na mokambi te, mokengeli te to mokonzi te;
8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
ebongisaka bilei na yango na tango ya moyi makasi, ebombaka yango na tango ya kobuka mbuma.
9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
Yo moto ya goyigoyi, okolala pongi kino tango nini? Kino tango nini okolamuka na pongi na yo?
10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
Mwa pongi moke, mwa kopema moke, mwa kokanga maboko moke mpo na kolala
11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
mpe bobola ekoyela yo na pwasa lokola moleki nzela, mpe pasi ekoyela yo lokola moyibi.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
Moto oyo atambolaka na lokuta na monoko azali moto ya Beliali, moto mabe:
13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
Abetaka-betaka miso, apesaka bilembo na makolo na ye mpe alobaka na nzela ya bilembo ya misapi;
14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
azalaka na makanisi mabe kati na motema na ye, asalaka tango nyonso mabongisi ya mabe mpe alukaka kaka tango nyonso makelele.
15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
Yango wana, pasi ekoyela ye na pwasa, akobukana mbala moko, mpe kisi ya kobikisa ye ekozala te.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
Yawe ayinaka makambo wana motoba; mpe makambo oyo sambo ezali mabe penza na miso na Ye:
17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
Kodongola, lolemo ya lokuta, maboko oyo ebomaka moto oyo asali mabe te,
18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
motema oyo ekanisaka mabongisi ya mabe, makolo oyo epotaka mbangu na mabe,
19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
motatoli mabe oyo alobaka lokuta mpe moto oyo alukaka makelele kati na bandeko.
20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
Mwana na ngai, batela mibeko ya tata na yo mpe kosundola te mateya ya mama na yo.
21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
Kanga yango tango nyonso na motema na yo, lata yango na kingo na yo.
22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
Pamba te ekolakisa yo nzela tango okokende na mobembo, ekobatela yo tango okolala pongi mpe ekosolola na yo tango okolamuka.
23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
Mibeko ezali mwinda, mateya ezali pole, makebisi mpe pamela ezali nzela ya bomoi,
24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
mpo na kobatela yo mosika ya mwasi ya ndumba, mosika ya lokuta ya lolemo ya mwasi ya mopaya.
25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
Kotika te ete motema na yo elula kitoko na ye, mpe miso na ye ekweyisa yo.
26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
Pamba te likolo ya mwasi ya ndumba, okoki kobungisa ezala eteni na yo ya lipa, mpe mwasi ya libala akoki kobebisa bomoi ya motuya.
27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
Boni, moto akoki solo kozika moto, bongo bilamba na ye ezika te?
28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
Moto akoki solo kotambola na likolo ya makala ya moto, bongo makolo na ye ezika te?
29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
Boye, moto nyonso oyo akosangisa nzoto na mwasi ya ndeko na ye akozanga te kozwa etumbu.
30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
Kotiola moyibi te soki ayibi mpo ete azali na nzala mpe azangi eloko ya kolia.
31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
Kasi soki bakangi ye, akozongisa mbala sambo, akopesa biloko nyonso ya ndako na ye.
32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
Mobali oyo asalaka ekobo na mwasi ya moninga azali lokola moto oyo azangi mayele; kosala ekobo ya boye ezali nde komiboma;
33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
akobuka lokola mbuma: minyoko mpe kosambwa; bongo soni na ye ekosila te.
34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
Pamba te zuwa epelisaka kanda makasi kati na mobali, mpe akozala na mawa te na mokolo oyo akozongisa mabe na mabe;
35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
akotikala kondima ata lifuti moko te mpo ete akoka kolimbisa, mpe akoboya yango ata soki babakisi bakado.
