Sananlaskujen 6

1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

Mon fils, si tu t'engages pour un ami, tu livres ta main à un ennemi;

2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.

car les lèvres de l'homme sont pour lui un filet très fort, et il est pris par les lèvres de sa propre bouche.

3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.

Fais, ô mon fils, ce que je te recommande, et veille à te sauver; à cause de ton ami, tu t'es mis entre les mains des méchants; hâte-toi de t'affranchir, et stimule l'ami pour qui tu as répondu.

4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.

N'accorde point de sommeil à tes yeux, ni d'assoupissement à tes paupières,

5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

pour te sauver comme un daim des filets, et comme un oiseau du piège.

6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

Va voir la fourmi, ô paresseux; regarde, et sois envieux de ses voies, et deviens plus sage qu'elle.

7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

Car elle n'a ni laboureurs, ni maîtres, ni personne qui la contraigne.

8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.

Cependant elle prépare l'été sa nourriture, et en fait d'abondants magasins au temps de la moisson. Ou bien encore va voir l'abeille, et apprends comme elle est industrieuse, et comme son industrie est digne de nos respects; car les rois et les infirmes usent, pour leur santé, des fruits de son labeur. Or elle est glorieuse et désirée de tous, et, si chétive qu'elle soit, on l'honore, parce qu'elle apprécie la sagesse.

9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?

Jusques à quand, ô paresseux, resteras-tu couché? Quand sortiras-tu de ton sommeil?

10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;

Tu dors un moment, un moment tu t'assieds, tu t'assoupis un peu, tu te tiens un moment les bras croisés,

11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

et cependant arrive sur toi la pauvreté comme un dangereux voyageur, et le besoin comme un agile courrier. Mais si tu es actif, la moisson te viendra comme une fontaine, et l'indigence s'enfuira comme un courrier hors de service.

12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,

L'homme insensé et pervers chemine en une voie qui n'est point bonne.

13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.

Mais il approuve de l'œil, il fait signe du pied, il enseigne par le mouvement de ses doigts.

14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.

Son cœur pervers pense à mal; en tout temps un tel homme porte le trouble dans la cité.

15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.

À cause de cela, soudain arrivera sa perte; ce sera une chute, une ruine sans remède.

16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

Il se réjouit de toutes les choses que hait le Seigneur; aussi sera-t-il brisé à cause de l'impureté de son âme.

17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;

Son œil est superbe, sa langue inique; sa main verse le sang du juste;

18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;

et son cœur roule de mauvais desseins, et ses pieds courent vers le mal.

19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.

Témoin injuste, il fomente des faussetés, et soulève des discordes entre frères.

20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.

Ô mon fils, garde les lois de ton père, et ne rejette pas les préceptes de ta mère.

21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.

Tiens-les toujours attachés à ton âme; mets-les comme un collier autour de ton cou.

22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.

Partout où tu iras, porte-les, et qu'ils soient avec toi; et quand tu dormiras, qu'ils te gardent, afin qu'à ton réveil ils s'entretiennent avec toi.

23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,

Les commandements de la loi sont une lampe, une lumière; c'est la voie de vie, c'est la correction et la discipline,

24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.

qui te garderont de la femme mariée et des artifices de la langue étrangère.

25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.

Que la convoitise de sa beauté ne triomphe pas de toi; ne te laisse pas prendre par tes yeux, ni ravir par ses paupières.

26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.

Car la courtisane ne coûte que le prix d'un pain; la femme mariée prends les âmes des hommes qui ont tant de prix.

27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?

Qui cachera du feu, dans son sein sans brûler sa tunique?

28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?

Qui marchera sur des charbons ardents sans se brûler les pieds?

29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.

Tel est celui qui a commerce avec la femme mariée; il ne sera point disculpé, non plus que celui qui l'aura touchée.

30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:

Il n'est pas étonnant qu'un voleur se cache dans la grange; car il vole pour rassasier son âme affamée;

31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;

et s'il est pris, il rendra au centuple; et, dût-il donner tout ce qu'il possède, il se sauvera lui-même

32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.

mais l'adultère, à cause de l'indigence de son cœur, a causé la perte de son âme;

33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.

il supportera les hontes et les douleurs, et son opprobre ne sera point effacé dans les siècles des siècles.

34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:

Car l'âme de l'époux est pleine de jalousie; il ne l'épargnera pas le jour du jugement.

35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.

Nul, au prix d'une rançon, n'éteindra sa haine, et il n'est point de dons si nombreux qui puissent l'apaiser.