< Sananlaskujen 6 >
1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
My son! If you have been guarantor for your friend, Have struck your hand for a stranger,
2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
Have been snared with sayings of your mouth, Have been captured with sayings of your mouth,
3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
Do this now, my son, and be delivered, For you have come into the hand of your friend. Go, trample on yourself, and strengthen your friend,
4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
Do not give sleep to your eyes, And slumber to your eyelids,
5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
Be delivered as a roe from the hand, And as a bird from the hand of a fowler.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
Go to the ant, O slothful one, See her ways and be wise;
7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
Which has no captain, overseer, and ruler,
8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
She prepares her bread in summer, She has gathered her food in harvest.
9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
Until when, O slothful one, do you lie? When do you arise from your sleep?
10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
A little sleep, a little slumber, A little clasping of the hands to rest,
11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
And your poverty has come as a traveler, And your want as an armed man.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
A man of worthlessness, a man of iniquity, Walking [with] perverseness of mouth,
13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
Winking with his eyes, speaking with his feet, Directing with his fingers,
14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
Contrariness [is] in his heart, devising evil at all times, He sends forth contentions.
15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
Therefore his calamity comes suddenly, He is broken instantly—and no healing.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
These six has YHWH hated, Indeed, seven [are] abominations to His soul:
17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
High eyes, False tongues, And hands shedding innocent blood,
18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
A heart devising thoughts of vanity, Feet hastening to run to evil,
19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
A false witness [who] breathes out lies, And one sending forth contentions between brothers.
20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
Keep, my son, the command of your father, And do not leave the law of your mother.
21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
Bind them on your heart continually, Tie them on your neck.
22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
In your going up and down, it leads you, In your lying down, it watches over you, And you have awoken—it talks [with] you.
23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
For the command [is] a lamp, And the Law a light, And a way of life [are] reproofs of instruction,
24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
To preserve you from an evil woman, From the flattery of the tongue of a strange woman.
25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
Do not desire her beauty in your heart, And do not let her take you with her eyelids.
26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
For a harlot consumes to a cake of bread, And an adulteress hunts the precious soul.
27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
Does a man take fire into his bosom, And are his garments not burned?
28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
Does a man walk on the hot coals, And are his feet not scorched?
29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
So [is] he who has gone in to the wife of his neighbor, None who touches her is innocent.
30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
They do not despise the thief, When he steals to fill his soul when he is hungry,
31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
And being found he repays sevenfold, He gives all the substance of his house.
32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
He who commits adultery [with] a woman lacks heart, He who does it is destroying his soul.
33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
He finds a stroke and shame, And his reproach is not wiped away,
34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
For jealousy [is] the fury of a man, And he does not spare in a day of vengeance.
35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
He does not accept the appearance of any atonement, Indeed, he does not consent, Though you multiply bribes!