Sananlaskujen 5
1 Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
Me ba, yɛ aso ma me nyansa; tie me nhumu nsɛm no yiye,
2 Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
sɛnea ɛbɛma woahwɛ yiye, na wʼano akora nimdeɛ.
3 Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
Efisɛ ɔbea aguaman ano sosɔ ɛwo, na ne kasa yɛ fɔmm sen ngo;
4 Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
nanso awiei no, ɛyɛ nwen sen bɔnwoma, ɛyɛ nam sɛ afoa anofanu.
Nʼanan kɔ owu mu; nʼanammɔntutu kɔ ɔda mu tee. (Sheol h7585)
6 Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
Onsusuw ɔkwan a ɛkɔ nkwa mu ho; nʼakwan yɛ kɔntɔnkye, nanso onnim.
7 Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
Enti afei, me mma, muntie me; Monntwe mo ho mmfi nea meka ho.
8 Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
Ɔkwan a ɛmmɛn no no na momfa so; mommmɛn ne fi pon ano,
9 Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
anyɛ saa a, mode mo ahoɔden bɛma afoforo na mode mo mfe ama otirimɔdenfo,
10 Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
anyɛ saa a, ahɔho bɛfom mo ahonyade na mo brɛ de ahonya akɔ afoforo fi.
11 Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
Mo nkwanna akyi, mubesi apini, bere a mo honam ne mo nipadua asa no.
12 Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
Na moaka se, “Na mikyi ahohyɛso! Me koma ampɛ nteɛso!
13 Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
Manyɛ osetie amma mʼakyerɛkyerɛfo na mantie me kwankyerɛfo asɛm.
14 Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
Madu ɔsɛe ano wɔ asafo no nyinaa mu.”
15 Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
Nom nsu fi wʼankasa ahina mu, nsu a ɛteɛ fi wʼankasa abura mu.
16 Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
So ɛsɛ sɛ wʼasuti yiri fa mmɔnten so na wo nsuwa kokɔ ɔman aguabɔbea ana?
17 Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
Ma ɛnyɛ wo nko ara de, a wo ne ahɔho nkyɛ da.
18 Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
Nhyira nka wʼasubura na wʼani nnye wo mmrantebere mu yere ho.
19 Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
Ɔte sɛ ɔtwe bere dɔfo, ɔwansan nuonyamfo; ma ne nufu nsɔ wʼani daa na ne dɔ nkyekyere wo.
20 Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
Me ba, adɛn nti na woma ɔbea aguaman kyekyere wo? Adɛn nti na woda ɔbarima foforo bi yere kokom?
21 Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
Awurade hu onipa akwan nyinaa, na ɔhwehwɛ ne nyinaa mu.
22 Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
Omumɔyɛfo nnebɔne sum no afiri; na ne bɔne ahama kyekyere no papee.
23 Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
Wobewu, esiane ahohyɛso a wonni nti, na wɔayera, esiane wɔn agyennyentwisɛm nti.
