< Sananlaskujen 5 >

1 Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
Filho meu, presta atenção à minha sabedoria, inclina teus ouvidos ao meu entendimento.
2 Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
Para que guardes o bom-senso; e teus lábios conservem o conhecimento.
3 Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
Porque os lábios da mulher pervertida gotejam mel; e sua boca é mais suave que o azeite.
4 Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Porém seu fim é mais amargo que o absinto; é afiado como a espada de dois fios.
5 Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. (Sheol h7585)
Seus pés descem à morte; seus passos conduzem ao Xeol. (Sheol h7585)
6 Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
Para que não ponderes a vereda da vida, os percursos delas são errantes, e tu não os conhecerás.
7 Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
E agora, filhos, escutai-me; e não vos desvieis das palavras de minha boca.
8 Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
Mantenha teu caminho longe dela; e não te aproximes da porta da casa dela.
9 Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
Para que não dês tua honra a outros, nem teus anos [de vida] aos cruéis.
10 Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
Para que estranhos não se fartem de teu poder, e teus trabalhos [não sejam] aproveitados em casa alheia;
11 Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
E gemas em teu fim, quando tua carne e teu corpo estiverem consumidos.
12 Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
E digas: Como eu odiei a correção, e meu coração desprezou a repreensão?
13 Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
E não escutei a voz de meus ensinadores, nem ouvi a meus mestres.
14 Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
Quase me achei em todo mal, no meio da congregação e do ajuntamento.
15 Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
Bebe água de tua [própria] cisterna, e das correntes de teu [próprio] poço.
16 Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
Derramar-se-iam por fora tuas fontes, [e] pelas ruas os ribeiros de águas?
17 Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
Sejam somente para ti, e não para os estranhos contigo.
18 Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
Seja bendito o teu manancial, e alegra-te com a mulher de tua juventude.
19 Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
[Seja ela] uma cerva amorosa e gazela graciosa; que os seios dela te fartem em todo tempo; e anda pelo caminho do amor dela continuamente.
20 Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
E por que tu, filho meu, andarias perdido pela estranha, e abraçarias o peito da [mulher] alheia?
21 Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
Pois os caminhos do homem estão perante os olhos do SENHOR; e ele pondera todos os seus percursos.
22 Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
O perverso será preso pelas suas [próprias] perversidades; e será detido pelas cordas de seu [próprio] pecado.
23 Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
Ele morrerá pela falta de correção; e andará sem rumo pela grandeza de sua loucura.

< Sananlaskujen 5 >