Sananlaskujen 5
1 Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
Fili mi, attende ad sapientiam meam, et prudentiæ meæ inclina aurem tuam:
2 Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
ut custodias cogitationes, et disciplinam labia tua conservent. Ne attendas fallaciæ mulieris;
3 Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
favus enim distillans labia meretricis, et nitidius oleo guttur ejus:
4 Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
novissima autem illius amara quasi absinthium, et acuta quasi gladius biceps.
Pedes ejus descendunt in mortem, et ad inferos gressus illius penetrant. (Sheol h7585)
6 Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
Per semitam vitæ non ambulant; vagi sunt gressus ejus et investigabiles.
7 Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
Nunc ergo fili mi, audi me, et ne recedas a verbis oris mei.
8 Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
Longe fac ab ea viam tuam, et ne appropinques foribus domus ejus.
9 Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
Ne des alienis honorem tuum, et annos tuos crudeli:
10 Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
ne forte impleantur extranei viribus tuis, et labores tui sint in domo aliena,
11 Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
et gemas in novissimis, quando consumpseris carnes tuas et corpus tuum, et dicas:
12 Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
Cur detestatus sum disciplinam, et increpationibus non acquievit cor meum,
13 Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
nec audivi vocem docentium me, et magistris non inclinavi aurem meam?
14 Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
pene fui in omni malo, in medio ecclesiæ et synagogæ.
15 Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
Bibe aquam de cisterna tua, et fluenta putei tui;
16 Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
deriventur fontes tui foras, et in plateis aquas tuas divide.
17 Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
Habeto eas solus, nec sint alieni participes tui.
18 Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
Sit vena tua benedicta, et lætare cum muliere adolescentiæ tuæ.
19 Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
Cerva carissima, et gratissimus hinnulus: ubera ejus inebrient te in omni tempore; in amore ejus delectare jugiter.
20 Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
Quare seduceris, fili mi, ab aliena, et foveris in sinu alterius?
21 Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
Respicit Dominus vias hominis, et omnes gressus ejus considerat.
22 Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
Iniquitates suas capiunt impium, et funibus peccatorum suorum constringitur.
23 Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
Ipse morietur, quia non habuit disciplinam, et in multitudine stultitiæ suæ decipietur.
