< Sananlaskujen 5 >

1 Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
Mon fils, sois attentif à ma sagesse, et prête l'oreille à mes discours;
2 Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
afin de conserver ta pensée pure. C'est la sagesse de mes lèvres qui te fait cette recommandation: Ne t'attache point à la femme trompeuse.
3 Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
Car le miel découle des lèvres de la femme débauchée, qui, pour un temps charmera ton palais.
4 Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Mais après tu la trouveras plus amère que le fiel, et plus aiguë qu'un glaive à double tranchant.
5 Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. (Sheol h7585)
Car les pieds de la folie conduisent ceux qui l'aiment à l'enfer, en compagnie de la mort, et ses pas ne laissent point de traces. (Sheol h7585)
6 Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
Elle ne chemine point dans les voies de vie; mais ses sentiers sont glissants et difficiles à suivre.
7 Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
Maintenant donc, ô mon fils, écoute-moi, et ne rends point vaines mes paroles.
8 Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
Fais que ta voie soit loin d'elle; ne t'approche pas des portes de sa demeure.
9 Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
De peur qu'elle ne livre ta vie à des étrangers, et tes biens à des gens sans pitié;
10 Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
de peur que des étrangers ne se rassasient de tes richesses, et que le fruit de tes labeurs ne s'en aille dans la maison d'autrui;
11 Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
et tu te repentirais à ton dernier jour, quand les chairs de ton corps seraient consumées, et tu dirais
12 Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
Pourquoi ai-je haï la discipline, et pourquoi mon cœur a-t-il éludé les réprimandes?
13 Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
Je n'ai point écouté la voix de celui qui me corrigeait et m'enseignait, et je ne lui ai point prêté l'oreille.
14 Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
J'ai failli être en butte à tous les maux, au milieu de l'église et de la synagogue.
15 Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
Bois des eaux de tes vases et des sources de ton puits.
16 Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
Prends garde que chez toi les eaux ne débordent de ta fontaine, et que tes eaux ne s'écoulent dans les places publiques.
17 Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
Possède-les seul, et que nul étranger n'y ait part.
18 Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
Que l'eau de ta fontaine soit vraiment à toi, et réjouis-toi en la femme de ta jeunesse.
19 Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
Qu'elles soit pour toi comme la biche bien-aimée, comme le faon de tes grâces; qu'elle soit considérée comme ton bien propre, qu'elle t'assiste en toute circonstance; car, ravi de son amour, tu vivras longtemps.
20 Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
Garde-toi de l'intimité avec une étrangère; ne te laisse pas enlacer dans les bras d'une femme qui n'est point la tienne.
21 Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
Car les voies de l'homme sont devant les yeux du Seigneur, et Il observe tous ses entiers.
22 Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
Les iniquités pourchassent l'homme, et chacun est étreint par les chaînes de son péché.
23 Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
Un tel homme meurt comme ceux qui n'ont point de discipline, et il a été renversé dans la plénitude de ses jours; et sa folie l'a perdu.

< Sananlaskujen 5 >