< Sananlaskujen 31 >

1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
Zvirevo zvaMambo Remueri, zvirevo zvaakadzidziswa namai vake:
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
“Nhaiwe mwanakomana wangu, iwe mwanakomana wokubereka, iwe mwanakomana wemhiko dzangu,
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
usapedzera simba rako pavakadzi, nenzira dzako pane avo vanoparadza madzimambo.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
“Hazvisi zvamadzimambo, nhaiwe Remueri, hazvina kufanira madzimambo kunwa waini, hazvina kufanira vatongi kukara doro,
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
nokuti vangazonwa vakakanganwa zvakatemwa nomurayiro, uye vakazotadza kururamisira kodzero dzavanomanikidzwa vose.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Ipai doro kuna avo vari kuparara, newaini kuna avo vari mukurwadziwa:
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
regai vanwe vakanganwe urombo hwavo, uye varege kuzorangarirazve kutambudzika kwavo.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
“Taurai pachinzvimbo chaavo vasingagoni kuzvitaurira, pamusoro pekodzero dzavose vanoshayiwa.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Taura utonge zvakanaka; udzivirire kodzero dzavarombo navanoshayiwa.”
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Mudzimai ane unhu hwakanaka ndiani angamuwana? Mutengo wake unopfuura nokure matombo anokosha emarubhi.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
Murume wake anovimba naye zvizere, uye haana chaanoshayiwa chinokosha.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
Anoitira murume wake zvakanaka, kwete zvakaipa, mazuva ose oupenyu hwake.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
Anosarudza wuru neshinda uye anoshanda namaoko anoshingaira.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
Akafanana nezvikepe zvavatengesi, anondotora zvokudya zvake kure.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
Anomuka kuchakasviba; agotsvagira mhuri yake zvokudya uye agopa varandakadzi vake basa ravo.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
Anonanʼanidza munda agoutenga; anosima munda wemizambiringa nezvaakawana namaoko ake.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
Anoita basa rake nesimba; maoko ake akasimba kuti aite mabasa ake.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
Anoona kuti kushambadzira kwake kunobatsira, uye mwenje wake haudzimi pausiku.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
Muruoko rwake anobata chirukiso, uye anobata chirukwa neminwe yake.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
Anotambanudzira maoko ake kuvarombo, uye anotandavadzira maoko ake kune vanoshayiwa.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
Kana kwotonhora, haatyire mhuri yake; nokuti vose vakapfeka nguo dzinodziya.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
Anozvigadzirira zvokuwaridza panhoo yake; anozvipfekedza nguo yomucheka wakaisvonaka, uye nomucheka wepepuru.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Murume wake anoremekedzwa pasuo reguta, kana agere pakati pavakuru venyika.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
Mudzimai anoita nguo dzemicheka yakanaka agodzitengesa, uye anotengesera vanotengesa micheka yokumonera muhuro.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Simba nokukudzwa ndizvo nguo dzake; anofara akatarisana namazuva anouya.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
Anotaura nouchenjeri, uye kurayira kwakatendeka kuri parurimi rwake.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
Anotarira zvakanaka mararamiro emhuri yake, uye haadyi zvokudya zvousimbe.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Vana vake vanosimuka vagomuti akaropafadzwa, murume wakewo, anomurumbidza:
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
“Vakadzi vazhinji vanoita zvinhu zvakanaka, asi iwe unovakunda vose.”
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Zvinofadza zvinonyengera, uye runako ndorwenguva duku; asi mukadzi anotya Jehovha anofanira kurumbidzwa.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Mupeiwo mubayiro wake waakashandira, uye mabasa ake ngaamupe kurumbidzwa pasuo reguta.

< Sananlaskujen 31 >