Sananlaskujen 31

1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

Te są słowa Lemuela króla, i zebranie mów, któremi go ćwiczyła matka jego.

2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

Cóż rzekę, synu mój? cóż rzekę, synu żywota mego? i cóż rzekę, synu ślubów moich?

3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

Nie dawaj niewiastom siły twojej, ani dróg twoich tym, którzy do zginienia królów przywodzą.

4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

Nie królom, o Lemuelu! nie królom należy pić wino, a nie panom bawić się napojem mocnym;

5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

By snać pijąc nie zapomniał na ustawy, a nie odmienił spraw wszystkich ludzi uciśnionych.

6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

Dajcie napój mocny ginącemu, a wino tym, którzy są ducha sfrasowanego.

7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

Niech się napije, a zapomni ubóstwa swego, a na utrapienie swoje niech więcej nie wspomni.

8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

Otwórz usta swe za niemym w sprawie wszystkich osądzonych na śmierć.

9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

Otwórz usta swe, sądź sprawiedliwie, a podejmij się sprawy ubogiego i nędznego.

10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

Któż znajdzie niewiastę stateczną, gdyż nad perły daleko większa jest cena jej?

11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

Serce męża jej ufa jej, a na korzyściach schodzić mu nie będzie.

12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

Dobrze mu czyni, a nie źle, po wszystkie dni żywota swego.

13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

Szuka wełny i lnu, a pracuje ochotnie rękami swemi.

14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

Podobna jest okrętom kupieckim; z daleka przywodzi żywność swoję.

15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

I wstaje bardzo rano, a daje pokarm czeladzi swej, a obrok słuszny dziewkom swym.

16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

Obmyśla rolę, i ujmuje ją; z zarobku rąk swoich szczepi winnice.

17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

Przepasuje mocą biodra swe, a posila ramiona swoje.

18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

Doświadcza, że jest dobra skrzętność jej, a nie gaśnie w nocy pochodnia jej.

19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

Ręce swoje obraca do kądzieli, a palcami swemi trzyma wrzeciono.

20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

Rękę swą otwiera ubogiemu, a ręce swoje wyciąga ku nędznemu.

21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

Nie boi się o czeladź swoję czasu śniegu; albowiem wszystka czeladź jej obłoczy się w szatę dwoistą.

22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

Kobierce sobie robi; płótno subtelne i szarłat jest odzieniem jej.

23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

Znaczny jest w bramach mąż jej, gdy siedzi między starszymi ziemi.

24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

Płótno robi, i sprzedaje, także pasy sprzedaje kupcowi.

25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

Moc i przystojność jest odzieniem jej; nie frasuje się o czasy przyszłe.

26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

Mądrze otwiera usta swe, a nauka miłosierdzia jest na języku jej.

27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

Dogląda rządu w domu swym, a chleba próżnując nie je.

28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

Powstawszy synowie jej błogosławią jej; także i mąż jej chwali ją,

29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

Mówiąc: Wiele niewiast grzecznie sobie poczynały; ale je ty przechodzisz wszystkie.

30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

Omylna jest wdzięczność, i marna piękność; ale niewiasta, która się Pana boi, ta pochwały godna.

31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.

Dajcie jej z owocu ręku jej, a niechaj ją chwalą w bramach uczynki jej.