Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
Maloba ya mokonzi Lemweli, mateya oyo mama na ye ateyaki ye:
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
Eh mwana na ngai ya mobali, mwana oyo abimi na libumu na ngai, mwana mobali oyo nalapelaka ndayi:
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Kosilisa makasi na yo na basi te, komitika te na basi oyo bapengwisaka bakonzi!
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
Eh Lemweli, ebongi te mpo na bakonzi; te, ebongi te mpo na bato minene kotuna: « Wapi masanga ya makasi? »
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
Noki te soki bameli yango, bakobosana mibeko mpe bakokata na bosembo te makambo ya banyokolami.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Pesa masanga ya makasi epai ya bato oyo balingi kokufa, mpe vino epai ya bato oyo bazali kotungisama na motema.
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
Tika bango bamela mpo ete babosana pasi na bango mpe batika kokanisa lisusu minyoko na bango.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Fungola monoko na yo mpo na kolobela bato oyo bazali na makoki ya koloba te, mpe mpo na kolongisa bato oyo bazanga basungi.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Fungola monoko na yo mpe sambisa na bosembo, bundela babola mpe bato oyo bakelela.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Nani akoki komona mwasi ya lokumu? Azali na motuya koleka babiju ya talo.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
Mobali na ye atielaka ye motema mpe azangaka te biloko ya motuya.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
Tango nyonso ya bomoi na ye, apesaka mobali na ye esengo, kasi mawa te;
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
alukaka bapwale ya meme mpe basinga ya lino, bongo maboko na ye etongaka yango na esengo.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
Azali lokola masuwa ya bato ya mombongo, akendaka koluka bilei na ye mosika;
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
alamukaka wana butu ezali nanu, abongisaka bilei mpo na ndako na ye mpe akabolelaka basali na ye ya basi misala.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
Soki asepeli na elanga, asombaka yango; mpe na mbuma ya misala na ye, alonaka elanga ya vino.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
Akangaka loketo na ye makasi mpe akembisaka maboko na ye na mosala.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
Amonaka ete mombongo na ye etambolaka malamu; mpe kino na butu, mwinda na ye ekokufa te.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
Maboko na ye esimbaka mitonga oyo batongelaka, mpe misapi na ye etongaka bilamba.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
Afungolaka loboko na ye mpo na kokabela babola, mpe asembolaka yango mpo na kosunga bato bakelela.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
Tango mvula ya pembe ekitaka, abangaka eloko moko te mpo na ndako na ye, pamba te bato nyonso kati na ndako na ye balataka bilamba ya malili.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
Asalaka babulangeti mpo na mbeto na ye mpe alataka bilamba na ye ya lino ya kitoko mpe ya motane.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Bapesaka mobali na ye lokumu, na ekuke ya engumba, tango avandaka elongo na bakambi ya mokili.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
Asalaka bilamba ya lino mpe atekaka yango, asalaka mombongo ya mikaba.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Alataka lokola elamba: molende na mosala mpe lokumu; mikolo ya lobi ebangisaka ye te, asekaka nde yango.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
Alobaka na bwanya, mpe lolemo na ye epesaka malakisi na bolingo.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
Azalaka na bokebi na makambo nyonso oyo elekaka na ndako na ye, mpe aliaka lipa na bogoyigoyi te.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Bana na ye bakotelema mpo na kokumisa ye, mpe tala ndenge mobali na ye mpe akumisaka ye:
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
« Basi ebele basalaka makambo ya lokumu; kasi yo, oleki bango nyonso! »
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Bonzenga ya elongi ekosaka, mpe kitoko ya nzoto ezalaka pamba; kasi mwasi oyo atosaka Yawe, ye nde abongi na lokumu.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Bopesa ye bambuma ya misala na ye! Tika ete bapesa ye lokumu, na bikuke ya engumba, mpo na misala nyonso oyo asalaka!
