Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
Paroles du roi Lemouel. Leçon solennelle que lui inculqua sa mère.
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
"Ah! mon fils! Ah! enfant de mes entrailles! Ah! fils que j’ai appelé de mes vœux!
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Ne prodigue paso ta vigueur aux femmes, ne livre pas tes destinées à celles qui perdent les rois.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
Ce n’est pas aux rois, ô Lemouel, ce n’est pas aux rois qu’il sied de boire du vin, ni aux princes de s’adonner aux liqueurs fortes;
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
de peur qu’en buvant, ils n’oublient les lois et ne méconnaissent le droit de toutes les victimes de la misère.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Donnez des liqueurs fortes aux malheureux, du vin à ceux qui ont l’amertume au cœur.
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
Qu’ils boivent, et qu’ils oublient leur misère; qu’ils perdent le souvenir de leur chagrin!
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Ouvre la bouche en faveur du muet, pour la défense de tous les vaincus du sort.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Ouvre la bouche pour juger avec équité et faire droit au pauvre et à l’indigent.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Heureux qui a rencontré une femme vaillante! Elle est infiniment plus précieuse que les perles.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
En elle le cœur de son époux a toute confiance; aussi les ressources ne lui font-elles pas défaut.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
Tous les jours de sa vie, elle travaille à son bonheur: jamais elle ne lui cause de peine.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
Elle se procure de la laine et du lin et accomplit sa besogne d’une main diligente.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
Pareille aux vaisseaux marchands, elle amène de loin ses provisions.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
Il fait encore nuit qu’elle est déjà debout, distribuant des vivres à sa maison, des rations à ses servantes.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
Elle jette son dévolu sur un champ et l’acquiert; avec le produit de son travail elle plante un vignoble.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
Elle ceint de force ses reins et arme ses bras de vigueur.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
Elle s’assure que ses affaires sont prospères; sa lampe ne s’éteint pas la nuit.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
Ses mains saisissent le rouet, ses doigts manient le fuseau.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
Elle ouvre sa main au pauvre et tend le bras au nécessiteux.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
Elle ne redoute point la neige pour sa maison, car tous ses gens sont couverts de riches étoffes.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
Elle se brode des tapis. Lin fin et pourpre forment ses vêtements.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Son époux est considéré aux Portes, quand il siège avec les anciens du pays.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
Elle confectionne des tissus, qu’elle vend, et des ceintures, qu’elle cède au marchand.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Parée de force et de dignité, elle pense en souriant à l’avenir.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
Elle ouvre la bouche avec sagesse, et des leçons empreintes de bonté sont sur ses lèvres.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
Elle dirige avec vigilance la marche de sa maison, et jamais ne mange le pain de l’oisiveté.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Ses fils se lèvent pour la proclamer heureuse, son époux pour faire son éloge:
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
"Bien des femmes se sont montrées vaillantestu leur es supérieure à toutes!"
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Mensonge que la grâce! Vanité que la beauté! La femme qui craint l’Eternel est seule digne de louanges.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Rendez-lui hommage pour le fruit de ses mains, et qu’aux Portes ses œuvres disent son éloge!
