Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
The words of king Lemuel; the burden wherewith his mother corrected him.
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
What, my son? and what, O son of my womb? and what, O son of my vows?
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Give not thy strength unto women, nor thy ways to that which destroyeth kings.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine: nor for princes to say: 'Where is strong drink?'
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
Lest they drink, and forget that which is decreed, and pervert the justice due to any that is afflicted.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Give strong drink unto him that is ready to perish, and wine unto the bitter in soul;
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
Let him drink, and forget his poverty, and remember his misery no more.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Open thy mouth for the dumb, in the cause of all such as are appointed to destruction.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Open thy mouth, judge righteously, and plead the cause of the poor and needy.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
A woman of valour who can find? for her price is far above rubies.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
The heart of her husband doth safely trust in her, and he hath no lack of gain.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
She doeth him good and not evil all the days of her life.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
She seeketh wool and flax, and worketh willingly with her hands.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
She is like the merchant-ships; she bringeth her food from afar.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
She riseth also while it is yet night, and giveth food to her household, and a portion to her maidens.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
She considereth a field, and buyeth it; with the fruit of her hands she planteth a vineyard.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
She girdeth her loins with strength, and maketh strong her arms.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
She perceiveth that her merchandise is good; her lamp goeth not out by night.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
She layeth her hands to the distaff, and her hands hold the spindle.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
She stretcheth out her hand to the poor; yea, she reacheth forth her hands to the needy.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
She is not afraid of the snow for her household; for all her household are clothed with scarlet.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
She maketh for herself coverlets; her clothing is fine linen and purple.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Her husband is known in the gates, when he sitteth among the elders of the land.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
She maketh linen garments and selleth them; and delivereth girdles unto the merchant.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Strength and dignity are her clothing; and she laugheth at the time to come.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
She openeth her mouth with wisdom; and the law of kindness is on her tongue.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
She looketh well to the ways of her household, and eateth not the bread of idleness.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Her children rise up, and call her blessed; her husband also, and he praiseth her:
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
'Many daughters have done valiantly, but thou excellest them all.'
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Grace is deceitful, and beauty is vain; but a woman that feareth the LORD, she shall be praised.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Give her of the fruit of her hands; and let her works praise her in the gates.
