Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
The words of king Lamuel. The vision by which his mother instructed him:
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
“What, O my beloved? What, O beloved of my womb? What, O beloved of my vows?
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Do not give your substance to women, or your riches to overthrow kings.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
Not to kings, O Lamuel, not to kings give wine. For there are no secrets where drunkenness reigns.
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
And perhaps they may drink and forget judgments, and alter the case of the sons of the poor.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Give strong drink to the grieving, and wine to those who are bitter in soul.
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
Let them drink, and forget their needs, and remember their sorrow no more.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Open your mouth for the mute and for all the cases of the sons who are passing through.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Open your mouth, declare what is just, and do justice to the indigent and the poor.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Who shall find a strong woman? Far away, and from the furthest parts, is her price.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
The heart of her husband confides in her, and he will not be deprived of spoils.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
She will repay him with good, and not evil, all the days of her life.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
She has sought wool and flax, and she has worked these by the counsel of her hands.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
She has become like a merchant’s ship, bringing her bread from far away.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
And she has risen in the night, and given a prey to her household, and provisions to her maids.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
She has considered a field and bought it. From the fruit of her own hands, she has planted a vineyard.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
She has wrapped her waist with fortitude, and she has strengthened her arm.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
She has tasted and seen that her tasks are good; her lamp shall not be extinguished at night.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
She has put her hand to strong things, and her fingers have taken hold of the spindle.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
She has opened her hand to the needy, and she has extended her hands to the poor.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
She shall not fear, in the cold of snow, for her household. For all those of her household have been clothed two-fold.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
She has made embroidered clothing for herself. Fine linen and purple is her garment.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
Her husband is noble at the gates, when he sits among the senators of the land.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
She has made finely woven cloth and sold it, and she has delivered a waistband to the Canaanite.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Strength and elegance are her clothing, and she will laugh in the final days.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
She has opened her mouth to wisdom, and the law of clemency is on her tongue.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
She has considered the paths of her household, and she has not eaten her bread in idleness.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
Her sons rose up and predicted great happiness; her husband rose up and praised her.
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
Many daughters have gathered together riches; you have surpassed them all.
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Charm is false, and beauty is vain. The woman who fears the Lord, the same shall be praised.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
Give to her from the fruit of her own hands. And let her works praise her at the gates.
