Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
Siangpahrang Lemuel lawk, a manu ni a cangkhai e naw teh:
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
Bangtelane ka capa, bangtelane ka khe e capa, bangtelane ka lawkkam capa.
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Siangpahrangnaw patenghai karaphoekung napui koe na thaonae poe hanh.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
Aw Lemuel, misurtui nei e hoi yamu nei e teh siangpahrangnaw hane nahoeh.
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
Hoehpawiteh, net awh vaiteh kâlawk pahnim awh vaiteh mathoenaw hanelah kalanhoehe lah lawkceng awh langvaih.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Meimei kadout e hah yamu pânei awh nateh, lungrei ka thai e hah misurtui pânei awh.
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
Net awh naseh, a reithainae hah pahnim awh naseh, a lungmathoenae pahnim totouh net awh naseh.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Lawkanaw hanlah dei pouh nateh, due hanelah lawk tâtueng pouh e naw hane hai dei pouh.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Kalan lah lawkceng nateh tamimathoe hoi tamikavout hanlah kâhet pouh.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Yu kahawi apinimaw a hmu thai han. Bangkongtetpawiteh talung phukaawm hlak hai aphuohnawn.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
A vâ ni a lungthin hoi a kâuep teh hawinae awm laipalah awm mahoeh.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
A hring nathung thoenae laipalah hawinae dueng doeh a sak pouh.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
Tumuen hoi pahla hah a tawng teh a kut hoi amahmawk ouk a tawk.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
Hno ka yawt e long patetlah ao teh, ahlanae koehoi rawca ouk a thokhai.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
Amom a thaw teh a imthungnaw hah rawca a paca teh, a sannunaw hah thaw rip a boun.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
Lawhmuen hah a khet teh a ran, a tawkphu hoi misur takha a sak.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
A keng dawk tha a kâyeng teh, a kuttha hai a patung.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
Hno a yo e a mek tie a panue dawkvah tangmin patenghai hmaiim dout hoeh.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
A kut hoi rahakut a kuet teh, avanglae kut hoi yâcung a kuet.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
Tamimathoe hanelah a kut a kâyap, bokheiyah kavoutnaw totouh a kut ni koung a pha.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
Tadamtui ka bawt nakunghai a imthungnaw hanelah taki hane awm hoeh, bangkongtetpawiteh a imthungnaw ni dikpalingca e khohna kabet e a khohna awh.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
Ama hanlah hni a kawng teh, loukloukkaang e hoi pu doeh a khohna.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
A vâ hai kho longkha koe khobawinaw hoi a tahung toteh mithmaiben e lah ao.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
Loukloukkaang e hni a kawng teh a yo, hno kayawtnaw koe taisawm hah a yo.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
A kawng e khohna teh a khaw, ahawi dawkvah ahni teh hmalah a konawm han.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
Lungangnae hoi lawk a dei, a lawk teh pahrennae kâlawk lah ao.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
A imthung khosaknae kahawicalah koung a khetyawt, rawca hai pamda laihoi cat boihoeh.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
A canaw a thaw awh teh a manu koe a lunghawi awh. A vâ ni hai a oup van,
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
napui kapap ni kahawicalah a tawk awh toe, hatei nang ni ahnimanaw na tapuet toe, atipouh.
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Raimonae teh dumnae doeh, meihawinae hai a yawmyin doeh. Hatei BAWIPA ka taket e napui teh oup lah ao han.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
A kut hoi a tawk e a paw hah poe awh nateh, longkha koe ama roeroe hah a tawk e ni oup naseh.
