Sananlaskujen 31
1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
Manghai Lemuel kah olka olrhuh. He nen ni amah khaw a manu loh a toel.
2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
Ka ca me tlam lae? Ka bungko lamkah ka capa me tlam lae? Ka olcaeng dong lamkah ka capa me tlam lae?
3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
Na thadueng te huta pum dongah pae tarha boeh, na longpuei te manghai rhoek aka khoe ham ni te.
4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
Manghai Lemuel ham bueng moenih. Manghai rhoek loh misurtui a ok ham moenih. Boeica rhoek long khaw yu a tuep ham moenih.
5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
A ok tih a taem te a hnilh atah, phacip phabaem ca boeih kah dumlai te talh ve.
6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
Yu te aka milh taengah, misur te a hinglu aka khahing taengah pae uh.
7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
O saeh lamtah a khodaeng te hnilh saeh. A thakthaenah khaw koep poek boel saeh.
8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
Olmueh ham khaw, cadah cadum ca boeih kah dumlai ham khaw na ka te ong pah.
9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Na ka te ong lamtah duengnah neh laitloek pah. Mangdaeng neh khodaeng te khaw tang sak lah.
10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
Tatthai nu he unim aka hmu? Lungvang lakah a phu khaw kuel.
11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
A boei kah lungbuei khaw anih dongah pangtung tih, kutbuem khaw vaitah pawh.
12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
A boei te hnothen neh a thuung tih, a hing tue khuiah boethae om pawh.
13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
Tumul neh hlamik a tlap tih a kut naep la a saii.
14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
thenpom sangpho bangla om tih, amah caak khaw khohla bangsang lamkah hang khuen.
15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
Khoyin ah thoo tih a imkhui ham maeh, a tanu rhoek ham hma a taeng pah.
16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
Khohmuen te a mangtaeng tih, amah kutci neh a lai. Misur khaw a tue rhoe la a tue coeng.
17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
A cinghen te sarhi neh a yen tih, a bantha khaw a huel.
18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
A thenpom kah a then te a ten tih, khoyin, khoyin ah a hmaithoi khaw thi tlaih pawh.
19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
Cunghmui te a kut a yueng thil tih, a kutbom neh tahcap a cap.
20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
A kutpha loh mangdaeng a koihlawm tih, a kut te khodaeng hamla a yueng pah.
21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
A imkhui boeih loh pueinak a lingdik neh a om dongah, vuel tue ah khaw, a imkhui ham rhih voel pawh.
22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
Hniphaih te amah ham a tah tih, a hnitang neh daidi pueinak khaw om.
23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
A boei te vongka ah a ming uh tih, khohmuen kah a ham rhoek taengah a ngol sak.
24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
Hni a tah te a yoih tih, lamko te Kanaan taengah a thak.
25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
Sarhi neh rhuepomnah te a pueinak nah tih, hmailong khohnin ah cupcup nuei.
26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
A ka te cueihnah neh a ang tih, a lai dongah sitlohnah olkhueng om.
27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
A imkhui ah rhoilaeng khaw a pai tih, thangak buh khaw ca pawh.
28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
A ca rhoek loh a thoh hang neh anih te a uem uh tih, a boei long khaw anih te a thangthen bal.
29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
Huta rhoek loh tatthai la muep a saii uh. Tedae nang long tah amih te a sola boeih na poe coeng.
30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
Mikdaithen khaw a honghi ni. Sakthen nu khaw a honghi la om. BOEIPA a rhih dongah ni anih te a thangthen.
31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
A kutci te amah taengah pae uh. A bibi dongah amah te vongka ah thangthen uh saeh.
