< Sananlaskujen 29 >

1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
El hombre que reprendido endurece la cerviz, de repente será quebrantado: ni habrá para él medicina.
2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
Cuando los justos dominan, el pueblo se alegra: mas cuando domina el impío, el pueblo gime.
3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
El hombre que ama la sabiduría, alegra a su padre: mas el que da de comer a rameras, perderá la hacienda.
4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
El rey con el juicio afirma la tierra: mas el hombre amigo de presentes, la destruirá.
5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
El hombre que lisonjea a su prójimo, red tiende delante de sus pasos.
6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
Por la prevaricación del hombre malo hay lazo: mas el justo cantará, y se alegrará.
7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
Conoce el justo el derecho de los pobres: mas el impío no entiende sabiduría.
8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
Los hombres burladores enlazan la ciudad: mas los sabios apartan el furor.
9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
Si el hombre sabio contendiere con el insensato, que se enoje, o que se ría, no tendrá reposo.
10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
Los hombres sangrientos aborrecen al perfecto: mas los rectos buscan su contentamiento.
11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
Todo su espíritu echa fuera el insensato: mas el sabio al fin le sosiega.
12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
Del señor que escucha la palabra mentirosa, todos sus criados son impíos.
13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
El pobre y el usurero se encontraron: Jehová alumbra los ojos de ambos.
14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
El rey que juzga con verdad a los pobres, su trono será firme para siempre.
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
La vara y la corrección dan sabiduría: mas el muchacho suelto avergonzará a su madre.
16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
Cuando los impíos son muchos, mucha es la prevaricación: mas los justos verán su ruina.
17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
Corrige a tu hijo, y darte ha descanso; y dará delicias a tu alma.
18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
Sin profecía el pueblo será disipado: mas el que guarda la ley, bienaventurado él.
19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
El siervo no será castigado con palabras; porque entiende, y no responde.
20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
¿Has visto hombre ligero en sus palabras? mas esperanza hay del insensato que de él.
21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
El que regala a su siervo desde su niñez, a la postre será su hijo.
22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
El hombre enojoso levanta contiendas; y el furioso muchas veces peca.
23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
La soberbia del hombre le abate; y al humilde de espíritu sustenta la honra.
24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
El compañero del ladrón aborrece su vida; oirá maldiciones, y no le denunciará.
25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
El temor del hombre pondrá lazo: mas el que confía en Jehová será levantado.
26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
Muchos buscan el favor del príncipe: mas el juicio de cada uno de Jehová es.
27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
Abominación es a los justos el hombre inicuo: mas abominación es al impío el de rectos caminos.

< Sananlaskujen 29 >