Sananlaskujen 29
1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
Sodeyn perischyng schal come on that man, that with hard nol dispisith a blamere; and helth schal not sue hym.
2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
The comynalte schal be glad in the multipliyng of iust men; whanne wickid men han take prinshod, the puple schal weyle.
3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
A man that loueth wisdom, makith glad his fadir; but he that nurschith `an hoore, schal leese catel.
4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
A iust king reisith the lond; an auerouse man schal distrie it.
5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
A man that spekith bi flaterynge and feyned wordis to his frend; spredith abrood a net to hise steppis.
6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
A snare schal wlappe a wickid man doynge synne; and a iust man schal preise, and schal make ioye.
7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
A iust man knowith the cause of pore men; an vnpitouse man knowith not kunnyng.
8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
Men ful of pestilence distryen a citee; but wise men turnen awei woodnesse.
9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
If a wijs man stryueth with a fool; whether he be wrooth, `ether he leiyith, he schal not fynde reste.
10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
Menquelleris haten a simple man; but iust men seken his soule.
11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
A fool bringith forth al his spirit; a wise man dilaieth, and reserueth in to tyme comynge afterward.
12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
A prince that herith wilfuli the wordis of a leesyng; schal haue alle mynystris vnfeithful.
13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
A pore man and a leenere metten hem silf; the Lord is liytnere of euer ethir.
14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
If a kyng demeth pore men in treuthe; his trone schal be maad stidfast with outen ende.
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
A yerde and chastisyng schal yyue wisdom; but a child, which is left to his wille, schendith his modir.
16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
Grete trespassis schulen be multiplied in the multipliyng of wickid men; and iust men schulen se the fallyngis of hem.
17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
Teche thi sone, and he schal coumforte thee; and he schal yyue delicis to thi soule.
18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
Whanne prophesie faylith, the puple schal be distried; but he that kepith the lawe, is blessid.
19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
A seruaunt mai not be tauyt bi wordis; for he vndirstondith that that thou seist, and dispisith for to answere.
20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Thou hast seyn a man swift to speke; foli schal be hopid more than his amendyng.
21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
He that nurschith his seruaunt delicatli fro childhod; schal fynde hym rebel aftirward.
22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
A wrathful man territh chidingis; and he that is liyt to haue indignacioun, schal be more enclynaunt to synnes.
23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
Lownesse sueth a proude man; and glorie schal vp take a meke man of spirit.
24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
He that takith part with a theef, hatith his soule; he herith a man chargynge greetli, and schewith not.
25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
He that dredith a man, schal falle soon; he that hopith in the Lord, shal be reisid.
26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
Many men seken the face of the prince; and the doom of alle men schal go forth of the Lord.
27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
Iust men han abhomynacioun of a wickid man; and wickid men han abhomynacioun of hem, that ben in a riytful weye. A sone kepynge a word, schal be out of perdicioun.
