Sananlaskujen 29
1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
A man that, having received many admonitions, still hardeneth his neck, will suddenly be broken, and this without remedy.
2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
When the righteous are in authority, the people will rejoice; but when the wicked beareth rule, the people groan.
3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
The man that loveth wisdom causeth his father to rejoice; but he that keepeth company with harlots wasteth [his] wealth.
4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
A king will through the exercise of justice establish [the welfare of] a land; but one that loveth gifts overthroweth it.
5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
A man that flattereth his neighbor spreadeth a net for his steps.
6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
In the transgression of a man there is an evil snare: but the righteous ever singeth and rejoiceth.
7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
The righteous considereth the cause of the indigent: but the wicked will not understand the knowledge [of justice].
8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
Scornful men will kindle [confusion] in a town; but the wise turn away wrath.
9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
If a wise man contend with a foolish man, whether he be angry or whether he laugh, [he will have] no rest.
10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
Men of blood hate the guiltless one; but the upright seek [to preserve] his life.
11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
A fool uttereth all his mind; but the wise holdeth it back.
12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
If a ruler listen to the word of falsehood, all his servants become wicked.
13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
The poor and the man of exactions meet together: the Lord enlighteneth the eyes of both of them.
14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
When a king judgeth in truth the indigent, his throne shall stand firmly for ever.
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
The rod and reproof impart wisdom; but a lad abandoned to himself bringeth shame on his mother.
16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
With the increase of the wicked transgression increaseth; but the righteous shall yet look on their downfall.
17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
Correct thy son, and he will procure thee rest: yea, he will give delight unto thy soul.
18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
Without a prophetic vision a people become unruly; but when it observeth the law, then will it be happy.
19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
Not with words [alone] can a servant be corrected; for though he understand, there will be no response.
20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Seest then a man that is hasty in his words? there is more hope for a fool than for him.
21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
If one rear his servant delicately from his youth, then will he at length become as [his] son.
22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
A man of anger stirreth up strife; and a man of fury aboundeth in transgression.
23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
The pride of a man will humble him; but the humble in spirit will attain to honor.
24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
Whoso divideth with a thief hateth his own soul: he heareth the adjuration and dareth not to tell.
25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
The dread of man bringeth a snare; but whoso putteth his trust in the Lord will be upheld in safety.
26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
Many seek the favor of a ruler; but from the Lord cometh justice for man.
27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
An abomination of the righteous is an unjust man: and an abomination of the wicked is one who is upright in [his] way.
