Sananlaskujen 29
1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
Thlang ing a toelzyih coeng awhawm kaw ak ting thlang taw amak voei thai voelna plam kaw.
2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
Thlakdyng a awm awh pilnam ak kawzeel nawh, thlakche ing a uk awh pilnam kaw vung hy.
3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
Cyinaak ak lungnaak ing a pak kaw zeel sak nawh, a pum ak zawi nu ak ih pyi taw a khawh plam kaw.
4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
Ak thymna ak uk sangpahrang ing khawqam cak sak nawh, cehlai ang hyp kutdo ak lungnaak ing khawqam seet sak kaw.
5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
A imceng ak kyihcah phawk taw a khaw ham thang ak duun ni.
6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
Thlakche taw amah thawlhnaak awh aawk nawh, thlakdyng taw awmhly nawh laa sa hy.
7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
Thlakdyng ingtaw khawdengkhqi hamna lam ak leek poek pek khqi nawh, thlakche ingtaw ak poeknaak ham kawlung am pe hy.
8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
Thlang ak thekhanaak ing khawkkhui awi pung sak nawh, thlakdyng ingtaw kawsonaak qeem sak hy.
9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
Thlakcyi ing thlakqaw a oelh awhtaw qoepquinaak am awm thai hy.
10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
Thi lawng sak ak lungnakkhqi ing thlakleek hudam unawh, thlakdyng ingtaw a hqingnaak hul ham cai hy.
11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
Thlakqaw ing ak kawsonaak kqawn boeih nawh thlakcyi ingtaw thuh phah nawh ngawih pyi hy.
12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
Ukkung ing qai kqawn awi ang ngaih awhtaw a tamnaakhqi boeih thlakche na awm uhy.
13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
Khawdeng thlang ingkaw thlang ak hep qawi kutoetna khaw sa haih nih nawh, Bawipa ing a ni mik daih sak qawi haih hy.
14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
Khawdeng cakhqi ypawm cana ak ukkung sangpahrang taw a boei ngaihnaak ce kumqui cak sakna awm poepa kaw.
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
Cumcik ingkaw toelzyihnaak ing nasen cyi sak nawh, hlahphlam awhtaw a nu chah pyih sak kaw.
16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
Thlache a pung awh thawlhnaak pung nawh, cekkhqi a ming tluk thlakdyngkhqi ing hu kawm uh.
17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
Na capa ce ak leekna toel nawh, dymnaak ni pe kawm saw kawpoek nawmnaak ni pe kaw.
18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
Hailam khaw huh thainaak ama awm awh pilnam hlahphlam nawh, cehlai aanaa awi ak ngai thlang taw a zoseen kaw.
19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
Tamnaa taw awi mai ing tlaihvawng thai am ni; zasim seiawm am sai kaw.
20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Awi ak kqawn pyn pyn ak awm aw? A nih anglakawh thlakqaw awh ngaih-uunaak awm bet hy.
21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
A nasen awhkawng awm pyi tamnaa ing ca a qo qup pyi kaw.
22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
Thlak kawktawi ing khqah qu coeng sak nawh, thlak kawsonaak ing thawlhnaak sai hy.
23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
Ak oek qu thlang ak kaina awm nawh, kaw ak daw ing kyihcahnaak hu hy.
24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
Thlakqu ak pyinaak taw amah a hqingnaak ak sawhnaak ni; qun khy awi za moe seinu ak kqawn hly kqih hy.
25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
Thlang kqih nawh awi ak ngai hqoeh hqoeh taw a ham thang ak duun ing myih nawh, Bawipa ak ypnaak thlang taw a sa syng kaw.
26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
Thlang khawzah ing ukkung haiawh mikhai-leek huh ham sui uhy, cehlai Bawipa ven na kawng ni thlang ing mikhaileek a huh hly thai.
27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
Thlakdyng ing amak thym them ce tuih nawh, thlakche ing thlakdyng ce tuih lawt hy.
