< Sananlaskujen 29 >

1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
Məzəmmətlərə baxmayıb dikbaşlıq edən Birdən yıxılıb çarəsiz qalar.
2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
Salehlər artanda xalq sevinər, Pis hökmdar olanda xalq nalə çəkər.
3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
Hikmət sevən atasını sevindirər, Fahişələrə aşna olanın əlindən var-yoxu gedər.
4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
Padşah ölkəni ədalətlə möhkəmləndirər, Ağır vergilər qoyansa ölkəni süqut etdirər.
5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
Bir kişi ki qonşusunu yağlı dilə tutur, Onun addımları üçün tor qurur.
6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
Pisin günahı özünə tələdir, Saleh sevincindən haray çəkir.
7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
Saleh kasıbların haqqını görür, Pis adam bunu dərk etmir.
8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
Rişxəndçilər şəhəri çaxnaşdırar, Hikmətlilər isə qəzəbi yatırar.
9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
Hikmətli səfehi məhkəməyə versə, Səfeh coşub lağ edər, dinclik gedər.
10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
Qana susayanlar kamil insana nifrət edər, Əməlisalehlər can qurtarar.
11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
Axmaq həddini aşıb özündən çıxar, Hikmətli səbirli dayanar.
12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
Hökmdar yalan sözə qulaq asarsa, Bütün xidmətçiləri şər insana çevrilər.
13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
Yoxsul insan və zalım bir-birinə bir şeydə bənzəyir: Hər ikisinin gözlərini işıqlandıran Rəbdir.
14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
Padşah kasıblara həqiqətlə hökm versə, Taxtı əbədi möhkəmlənər.
15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
Kötək və məzəmmət hikmət gətirər, Özbaşına qalan uşaq anasını rüsvay edər.
16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
Pislər çoxalanda cinayət artar, Salehlər görəcək ki, onlar necə yıxılacaqlar.
17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
Oğluna tərbiyə ver ki, canın dinc olsun, Könlün bundan ləzzət alsın.
18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
İlahi söz nazil olmayanda xalqda hərc-mərclik olar. Qanuna əməl edən nə bəxtiyardır!
19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
Qula sözlə tərbiyə vermək olmaz, Çünki başa düşsə belə, qulaq asmaz.
20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Düşünmədən danışana baxmısanmı? Axmağa ondan artıq ümid var.
21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
Kim ərköyün qul böyütsə, Axırda bu ona dərd verər.
22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
Qəzəbli insan dava yaradar, Kəmhövsələ günahı artırar.
23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
İnsanı təkəbbürü alçaldar, İtaətkar şərəfə çatar.
24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
Oğruya qoşulan öz-özünə düşməndir, And içsə də, məhkəmədə həqiqəti söyləməz.
25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
İnsandan qorxan özünü tələyə salar, Amma Rəbbə güvənən arxayın yaşar.
26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
Çoxu hökmdarın hüzurunu arzular, Amma insan ədaləti Rəbdə tapar.
27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
Salehlər haqsızlardan, Pis insanlarsa əməlisalehlərdən ikrah edər.

< Sananlaskujen 29 >