< Sananlaskujen 28 >

1 Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.
Kahoih ai kami loe mi mah doeh patom ai to mah a cawnh; toe katoeng kaminawk loe kaipui baktiah misahoih o.
2 Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.
Prae thungah zaehaih pung pongah, ukkung doeh pop; toe khopoek thaih kami hoi palungha kami hoiah ni prae to cak.
3 Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.
Kamtang pacaekthlaek kami loe thingthai athaisak ai khotui baktiah oh.
4 Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.
Patukhaih lok pahnawt kami loe kahoih ai kami to thapaek, toe patukhaih lok baktiah khosah kami loe nihcae ih lok to aek.
5 Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.
Kasae kami loe toenghaih to panoek ai; toe Angraeng pakrong kami loe hmuen to panoek boih.
6 Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
Kahoih ai hmuen sah angraeng pongah loe toenghaih hoi khosah mithoe to hoih kue.
7 Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.
Patukhaih lok pazui kami loe palungha kami ah oh; toe angzoeh koeh kami hoi ampui sah kami loe ampa to mikhmai setsak.
8 Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
Katoeng ai loklam hoiah hak ih phoisa hoi hmuenmae patung mangh kami loe, kamtang tahmen thaih kami hanah ni patung pae.
9 Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
Patukhaih lok pazui ai kami loe, anih ih lawkthuihaih doeh panuet thoh.
10 Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.
Katoeng kami loklam amkhraengsak kami loe, angmah ih tangqom thungah krah tih; toe katoeng kami loe kahoih hmuen to toep tih.
11 Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
Long angraeng loe angmah hoi angmah to palungha kami ah poek; toe poek thaihaih katawn mithoe loe anih pongah panoek kue.
12 Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.
Katoeng kami palung anghoe naah, kating ai lensawkhaih to oh; kasae kami thacak naah loe kaminawk anghawk o king.
13 Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.
Angmah ih zaehaih angphat kami loe khosak hoih mak ai; toe a zaehaih taphong moe, caehtaak kami loe, Sithaw palungnathaih to hnu tih.
14 Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
Angraeng zithaih tawn poe kami loe tahamhoih; toe palungthah kami loe raihaih thungah amtim tih.
15 Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
Ukkung kahoih ai loe hmawhsaeng kaipui, to tih ai boeh loe taqom baktiah oh.
16 Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.
Panoekthaihaih tawn ai ukkung loe pacaekthlaek kami ah oh; toe uthaih hnuma kami loe hinglung sawk tih.
17 Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.
Athii palong kami loe tangqom thungah caeh tih; anih to mi mah doeh angdoe haih hmah nasoe.
18 Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.
Katoeng loklam ah caeh kami loe ngancuem tih; toe lam amkhraeng kami loe amtim roep tih.
19 Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
Lawk toksah kami loe caaknaek tawn mang tih; toe tidoeh avang ai kami hnukbang kami loe amtang tih.
20 Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
Oepthok kami loe tahamhoihaih hnu tih; toe karangah angraeng koeh kami loe toenghaih hoiah toksah mak ai.
21 Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.
Minawk mikhmai khet han hoih ai; kami loe takaw kae maeto hak hanah kasae hmuen to sak thaih.
22 Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
Karangah angraeng koeh kami loe kahoih ai mik to tawnh; anih mah a nuiah amtanghaih pha tih, tito panoek ai.
23 Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.
Pakha hoi pakoeh kami pongah loe, minawk thuitaek kami to hnukkhuem ah pakoehhaih hak tih.
24 Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
Ampa hoi amno ih hmuenmae to lomh ah, zaehaih ah om ai, tiah thui kami loe, amrosak kami ih ampui ah ni oh.
25 Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
Amoekhaih palungthin tawn kami mah angzoehhaih to ohsak; toe Angraeng oep kami loe zok amhah tih.
26 Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.
A poekhaih angoep kami loe kamthu ni; toe palunghahaih hoiah caeh kami loe loihaih to hnu tih.
27 Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.
Kamtang abomh kami loe amtang mak ai; toe kamtang to hnu ai kami baktiah angsah kami loe, kasaethuihaih to hnu tih.
28 Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.
Katoeng ai kami angraeng naah minawk mah anghawk taak; toe nihcae duek naah, katoeng kaminawk to qoeng o tahang tih.

< Sananlaskujen 28 >