Sananlaskujen 28
1 Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.
Managan ang mga daotan bisan walay naggukod kanila, apan kadtong nagbuhat sa matarong mga maisogon sama sa bata nga liyon.
2 Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.
Tungod sa kasaypanan sa usa ka yuta, daghan kini ug mga magmamando, apan diha sa tawo nga adunay panabot ug kahibalo, molungtad kini sa dugay nga kapanahonan.
3 Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.
Ang tawong kabos nga modaogdaog sa uban pang tawo nga kabos daw sama lamang nga nakigbugno sa ulan nga nagdaot sa pagkaon.
4 Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.
Kadtong nagsalikway sa balaod nagdayeg sa mga tawong daotan, apan kadtong mituman sa balaod nakigbatok kanila.
5 Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.
Ang mga tawong daotan dili makasabot sa katarong, apan kadtong nagtinguha kang Yahweh nakasabot gayod sa tanan.
6 Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
Mas maayo pa ang tawong kabos nga naglakaw uban ang iyang dungog, kaysa sa tawong adunahan nga baliko sa iyang mga pamaagi.
7 Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.
Siya nga nagtuman sa balaod usa ka anak nga adunay panabot, apan ang tawo nga kauban sa mga dakog kaon nagpakaulaw lamang sa iyang amahan.
8 Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
Ang tawo nga nanginabuhi pinaagi sa pagpabayad ug dako nga tubo nagtigom lamang sa iyang bahandi alang niadtong adunay kaluoy sa mga tawong kabos.
9 Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
Kung ilingiw sa tawo ang iyang dalunggan aron dili makapaminaw sa balaod, kasilagan bisan gani ang iyang pag-ampo.
10 Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.
Si bisan kinsa nga mopahisalaag sa mga matarong ngadto sa daotan nga dalan, maunay ug kahulog sa iyang kaugalingon nga bung-aw, apan ang mga dili sad-an makaangkon gayod ug maayo nga panulondon.
11 Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
Ang tawong adunahan maalamon sa iyang kaugalingong mga mata, apan ang tawong kabos nga adunay panabot maoy makasakop kaniya.
12 Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.
Kung adunay kadaogan alang niadtong nagbuhat kung unsay matarong, adunay dakong himaya, apan kung mobarog ang mga daotan, motago ang katawhan.
13 Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.
Siya nga nagtago sa iyang mga sala dili gayod mouswag, apan ang tawo nga mosulti niini ug mosalikway niini kaluy-an gayod.
14 Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
Malipayon gayod siya nga kanunay nagkinabuhi uban ang pagtahod, apan si bisan kinsa nga nagapagahi sa iyang kasingkasing mahiagom sa kasamok.
15 Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
Sama sa nagngulob nga liyon o kadasmagon nga oso ang daotan nga magmamando sa mga tawong kabos.
16 Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.
Ang magmamando nga nakulangan ug panabot mapintas nga modaogdaog, apan ang tawo nga nasilag sa pagkabakakon maoy makalugway sa iyang mga adlaw.
17 Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.
Kung ang tawo nasad-an tungod kay nakapaagas siya ug dugo sa tawo, motagotago siya hangtod sa iyang kamatayon ug wala gayoy motabang kaniya.
18 Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.
Si bisan kinsa nga maglakaw uban ang dungog mapanalipdan, apan ang tawo nga baliko ang dalan malaglag gayod.
19 Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
Ang tawo nga nagtrabaho sa iyang yuta makaangkon ug daghang pagkaon, apan si bisan kinsa nga nagsunod sa walay pulos nga mga tinguha makahiagom gayod sa tumang kakabos.
20 Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
Ang tawong matinud-anon makaangkon gayod ug dagkong mga panalangin, apan ang tawo nga naadunahan ug kalit masilotan gayod.
21 Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.
Dili maayo ang pagpakita ug pagkapinalabi, apan alang sa usa ka tinapay mobuhat ug daotan ang tawo.
22 Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
Ang tawo nga tihikan nag-apas sa mga bahandi, apan wala siya masayod nga moabot kaniya ang kawalad-on.
23 Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.
Si bisan kinsa nga nagbadlong sa usa ka tawo mas makaangkon pa ug labaw nga kaluoy gikan kaniya sa kina-ulahian kaysa niadtong nidayeg kaniya pinaagi sa iyang dila.
24 Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
Si bisan kinsa nga nangawat sa iyang amahan ug inahan ug moingon, “Dili kana sala,” kauban siya niadtong tawo nga molaglag.
25 Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
Ang hakog nga tawo makaaghat ug panagbingkil, apan ang tawo nga misalig kang Yahweh magmauswagon.
26 Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.
Siya nga mosalig sa iyang kaugalingong kasingkasing usa ka buangbuang, apan ang maglakaw sa kaalam mahilayo gayod gikan sa kakuyaw.
27 Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.
Ang tawo nga naghatag sa mga kabos dili gayod makulangan, apan si bisan kinsa nga mopiyong sa iyang mga mata diha kanila makadawat gayod ug daghang tunglo.
28 Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.
Sa dihang mobarog ang mga tawong daotan, motago ang katawhan, apan kung mahanaw na ang mga tawong daotan, magkadaghan gayod kadtong mobuhat sa matarong.
