Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Como la nieve en el verano, y la lluvia en la siega, así conviene al loco la honra.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Como el gorrión en su vagar, y como la golondrina en su vuelo, así la maldición sin causa nunca vendrá.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
El látigo para el caballo, y el cabestro para el asno, y la vara para el cuerpo del loco.
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Nunca respondas al loco en conformidad a su locura, para que no seas tú también como él.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Responde al loco mostrándole su locura, para que no se estime sabio en su opinión.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
El que da un cargo al que no tiene facultad para ejercitarlo, es el que envía algo por mano del loco; y beberá el daño.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Así como camina el cojo; es el proverbio en la boca del loco.
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Como quien liga la piedra en la honda, así es el que da honra al loco.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Espinas hincadas en mano del embriagado, tal es el proverbio en la boca de los locos.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
El gran Dios cría todas las cosas; y al loco da la paga, y a los transgresores da el salario.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Como perro que vuelve a su vómito, así el loco que repite su locura.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
¿Has visto hombre sabio en su propia opinión? Más esperanza hay del loco que de él.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Dice el perezoso: El león está en el camino; el león está en las calles.
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Las puertas se revuelven en sus quicios; así el perezoso en su cama.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Esconde el perezoso su mano en el seno; se cansa de volverla a su boca.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Más sabio es el perezoso en su propia opinión que siete que le den consejo.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
El que pasando se deja llevar de la ira en pleito ajeno, es como el que toma al perro por las orejas.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
Como el que enloquece, y echa llamas, y saetas, y muerte,
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
tal es el hombre que daña a su amigo, y dice: Ciertamente lo hice por broma.
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Sin leña se apaga el fuego; y donde no hay chismoso, cesa la contienda.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
El carbón para brasas, y la leña para el fuego; y el hombre rencilloso para encender contienda.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Las palabras del chismoso parecen blandas; mas ellas entran hasta lo secreto del vientre.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Como escoria de plata echada sobre el tiesto, son los labios enardecidos y el corazón malo.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
El que odia disimula con sus labios; mas en su interior maquina engaño.
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
Cuando hablare amigablemente, no le creas; porque siete abominaciones hay en su corazón.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
Aunque su odio se encubre en el desierto; su malicia será descubierta en la congregación.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
El que cavare sima, caerá en ella; y el que revuelva la piedra, a él volverá.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
La falsa lengua aborrece al que atormenta; y la boca lisonjera hace resbaladero.
