Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Como la nieve en verano, y como la lluvia en la cosecha, por lo que el honor no es propio de un tonto.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Como un gorrión que revolotea, como una golondrina, para que la maldición inmerecida no llegue a su fin.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
El látigo es para el caballo, una brida para el burro, ¡y una vara para la espalda de los tontos!
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
No respondas al necio según su necedad, para que no seáis también como él.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Responde al necio según su necedad, para no ser sabio en sus propios ojos.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
El que envía un mensaje de la mano de un tonto es cortar los pies y beber con violencia.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Como las piernas de los cojos que cuelgan sueltas, así es una parábola en boca de los tontos.
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Como quien ata una piedra en una honda, así es el que da honor a un tonto.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Como un arbusto de espinas que va a la mano de un borracho, así es una parábola en boca de los tontos.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Como un arquero que hiere a todos, así es el que contrata a un tonto o el que contrata a los que pasan.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Como un perro que vuelve a su vómito, así es un tonto que repite su locura.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
¿Ves a un hombre sabio en sus propios ojos? Hay más esperanza para un tonto que para él.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
El perezoso dice: “¡Hay un león en el camino! Un león feroz recorre las calles”.
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Mientras la puerta gira sobre sus goznes, también lo hace el perezoso en su cama.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
El perezoso entierra su mano en el plato. Es demasiado perezoso para llevárselo a la boca.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
El perezoso es más sabio a sus propios ojos que siete hombres que responden con discreción.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Como quien agarra las orejas de un perro es el que pasa y se entromete en una disputa que no es la suya.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
Como un loco que dispara antorchas, flechas y muerte,
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
es el hombre que engaña a su prójimo y dice: “¿No estoy bromeando?”
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Por falta de leña se apaga el fuego. Sin chismes, una pelea se apaga.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Como los carbones a las brasas, y leña al fuego, así que es un hombre contencioso para encender el conflicto.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Las palabras de un susurrador son como bocados delicados, bajan a las partes más internas.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Como escoria de plata en una vasija de barro son los labios de un ferviente con un corazón malvado.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
El hombre malicioso se disfraza con sus labios, pero alberga el mal en su corazón.
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
Cuando su discurso es encantador, no le creas, porque hay siete abominaciones en su corazón.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
Su malicia puede ser ocultada por el engaño, pero su maldad será expuesta en la asamblea.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
El que cava una fosa caerá en ella. Quien hace rodar una piedra, se vuelve contra él.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
La lengua mentirosa odia a los que hiere; y una boca halagadora trabaja la ruina.
