Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
미련한 자에게는 영예가 적당하지 아니하니 마치 여름에 눈오는 것과 추수 때에 비오는 것 같으니라
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
까닭 없는 저주는 참새의 떠도는 것과 제비의 날아가는 것 같이 이르지 아니하느니라
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
말에게는 채찍이요 나귀에게는 자갈이요 미련한 자의 등에는 막대기니라
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
미련한 자의 어리석은 것을 따라 대답하지 말라 두렵건대 네가 그와 같을까 하노라
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
미련한 자의 어리석은 것을 따라 그에게 대답하라 두렵건대 그가 스스로 지혜롭게 여길까 하노라
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
미련한 자 편에 기별하는 것은 자기의 발을 베어 버림이라 해를 받느니라
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
저는 자의 다리는 힘 없이 달렸나니 미련한 자의 입의 잠언도 그러하니라
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
미련한 자에게 영예를 주는 것은 돌을 물매에 매는 것과 같으니라
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
미련한 자의 입의 잠언은 술 취한 자의 손에 든 가시나무 같으니라
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
장인이 온갖 것을 만들지라도 미련한 자를 고용하는 것은 지나가는 자를 고용함과 같으니라
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
개가 그 토한 것을 도로 먹는 것 같이 미련한 자는 그 미련한 것을 거듭 행하느니라
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
네가 스스로 지혜롭게 여기는 자를 보느냐 그보다 미련한 자에게 오히려 바랄 것이 있느니라
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
게으른 자는 길에 사자가 있다 거리에 사자가 있다 하느니라
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
문짝이 돌쩌귀를 따라서 도는 것 같이 게으른 자는 침상에서 구으느니라
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
게으른 자는 그 손을 그릇에 넣고도 입으로 올리기를 괴로와하느니라
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
게으른 자는 선히 대답하는 사람 일곱보다 자기를 지혜롭게 여기느니라
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
길로 지나다가 자기에게 상관없는 다툼을 간섭하는 자는 개 귀를 잡는 자와 같으니라
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
횃불을 던지며 살을 쏘아서 사람을 죽이는 미친 사람이 있나니
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
자기 이웃을 속이고 말하기를 내가 희롱하였노라 하는 자도 그러하니라
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
나무가 다하면 불이 꺼지고 말장이가 없어지면 다툼이 쉬느니라
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
숯불 위에 숯을 더하는 것과 타는 불에 나무를 더하는 것 같이 다툼을 좋아하는 자는 시비를 일으키느니라
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
남의 말하기를 좋아하는 자의 말은 별식과 같아서 뱃 속 깊은 데로 내려가느니라
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
온유한 입술에 악한 마음은 낮은 은을 입힌 토기니라
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
감정있는 자는 입술로는 꾸미고 속에는 궤휼을 품나니
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
그 말이 좋을지라도 믿지 말 것은 그 마음에 일곱 가지 가증한 것이 있음이라
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
궤휼로 그 감정을 감출지라도 그 악이 회중 앞에 드러나리라
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
함정을 파는 자는 그것에 빠질 것이요 돌을 굴리는 자는 도리어 그것에 치이리라
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
거짓말하는 자는 자기의 해한 자를 미워하고 아첨하는 입은 패망을 일으키느니라
