Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
As snow in summer, and rain in harvest, so glory is not seemly for a fool.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
As a bird flying to other places, and a sparrow going here or there: so a curse uttered without cause shall come upon a man.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
A whip for a horse, and a snaffle for an ass, and a rod for the back of fools.
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Answer not a fool according to his folly, lest thou be made like him.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Answer a fool according to his folly, lest he imagine himself to be wise.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
He that sendeth words by a foolish messenger, is lame of feet and drinketh iniquity.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
As a lame man hath fair legs in vain: so a parable is unseemly in the mouth of fools.
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
As he that casteth a stone into the heap of Mercury: so is he that giveth honour to a fool.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
As if a thorn should grow in the hand of a drunkard: so is a parable in the mouth of fools.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Judgment determineth causes: and he that putteth a fool to silence, appeaseth anger.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
As a dog that returneth to his vomit, so is the fool that repeateth his folly.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Hast thou seen a man wise in his own conceit? there shall be more hope of a fool than of him.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
The slothful man saith: There is a lion in the way, and a lioness in the roads.
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
As the door turneth upon its hinges, so doth the slothful upon his bed.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
The slothful hideth his hand under his armpit, and it grieveth him to turn it to his mouth.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
The sluggard is wiser in his own conceit, than seven men that speak sentences.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
As he that taketh a dog by the ears, so is he that passeth by in anger, and meddleth with another man’s quarrel.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
As he is guilty that shooteth arrows, and lances unto death:
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
So is the man that hurteth his friend deceitfully: and when he is taken, saith: I did it in jest.
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
When the wood faileth, the fire shall go out: and when the talebearer is taken away, contentions shall cease.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
As coals are to burning coals, and wood to fire, so an angry man stirreth up strife.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
The words of a talebearer are as it were simple, but they reach to the innermost parts of the belly.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Swelling lips joined with a corrupt heart, are like an earthen vessel adorned with silver dross.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
An enemy is known by his lips, when in his heart he entertaineth deceit.
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
When he shall speak low, trust him not: because there are seven mischiefs in his heart.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
He that covereth hatred deceitfully, his malice shall be laid open in the public assembly.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
He that diggeth a pit, shall fall into it: and he that rolleth a stone, it shall return to him.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
A deceitful tongue loveth not truth: and a slippery mouth worketh ruin.
