Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Ha: i manu gamibi galu, gibu bagade da noga: i hame ba: sa. Mugi oubiga, mugene su ba: mu amola da noga: i hame ba: sa. Amo defele, gagaoui dunuma nodomu da noga: i hame ba: sa.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Di da moloidafa hou fawane hamonanea, dunu eno da di bai hame gala aligima: ne gagabusia, di da se hame nabimu. Amo gagabusu da sio gudu mae sa: ili, gadomusu hagili lalebe agoai.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
Di da hosi amoma dawa: ma: ne fegasuga fasa. Dougi da noga: le masa: ne, di da efe bobagele lafiga gula misisa. Amola gagaoui dunu noga: le dawa: ma: ne, famu da defea.
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Di da gagaoui dunu ea udigili adole ba: su sia: , amoma bu adole iasea, di amola da gagaoui dunu agoai ba: mu.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Di da gagaoui dunu ea udigili adole ba: su sia: amoma ea sia: be defele selefane sia: mu da defea. Amasea, gagaoui dunu da hi da noga: i dadawa: su hame dawa: mu.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
Di da gagaoui dunu amo ea eno dunuma sia: ne iasu logo doasisia, di da fedege agoane dia emo hedofale fasibi defele hamosa. Amola mosolasu da dima doaga: musa: manebe agoai ba: mu.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Emo afoi dunu da ea emoga masunu gogolei. Amo defele, gagaoui dunu da malasu sia: ea bai olemusa: hamedafa dawa:
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Gagaoui dunuma nodone mae sia: ma. Amo hou da dia ga: muga: dadi damana gele la: gimu defele ba: sa.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Gagaoui dunu da malasu sia: sia: ne iasea, e da adini feloai dunu, e da aya: gaga: nomeiga ea loboa soi, hi duga: lalebe agoai ba: sa.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Hawa: hamoma: ne iasu dunu da mae dawa: le udigili gagaoui dunuma hawa: hamosu iasea, e da dunu huluane ilima se iaha.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Gagaoui dunu da musa: hou yolesili, amo bu hamosea, amo hou da wa: mega hi isoi amo bu hi nabe defele hamosa.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Nowa dunu gasa fili hina: hou da bagade hi dadawa: suyale dawa: sea, ea hou da hamedei liligi agoai. Gagaouidafa dunu ea hou da amaiwane dunu ea hou baligisa.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Hihi dabuli dunu da abuliba: le ea diasu fisili, soge hame ahoabela: ? E da laione wa: me, ea gasonasa: besa: le hame ahoasa: bela: ?
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Hihi dabuli dunu da ea diaheda: su fafai amo da: iya dedenegisa diala. Ea golabe hou da logo ga: su doagale, ga: sili, doagale ga: sibi agoai gala.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Dunu mogili da hihi dabuliba: le, ilia ha: i manu loboga lale manu higasa.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Hihi dabuli dunu da ea dawa: su hou da molole dawa: su dunu fesuale gala, amo ilia hou hi dawa: su hou amo baligiyale hi dawa: sa.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Sia: ga gegesu amo da dia liligi hame, amoga gilisisia, da logoga ahoana, wa: me gega gagubi defele ba: sa.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
Nowa dunu da eno dunuma ogogole sia: sea, amola fa: no amo ogogoi da ousa sia: fawane sia: sa, amo dunu da doula ahoasu dunu amo da dunu medoma: ne gala: su liligi gaguli lalebe agoai.
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Lalu habei hamedesea, lalu da usisa. Amola baligiduli sia: su hame galea, sia: ga gegesu hame ba: mu.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Genosu amola lalu daba: galea, lalu da nesa. Mosolasu hamosu dunu da sia: ga gegesu wili gala: sa.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Dunu bagohame da baligidi sia: sia: dasu bagade hana: iba: le, hahawane nodone da: gisa.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Obebenama: ne ogogosu sia: da noga: i dabuagado ela: mei wadela: i osoboga hamoi ofodo amo damana ulasi agoai ba: sa.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
Dabua obenane hawa: hamosu dunu da dunu enoma higasa. Be e da eno dunuma dabua hahaiyafuli sia: beba: le, ea higasu hou wamolegesa.
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
Ea sia: da noga: i naba, be amo dafawaneyale mae dawa: ma. Bai ea dogo da dunu enoma mihanai hou, amoga nabai gala.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
E da ea higasu asigi dawa: su wamolegemusa: dawa: Be dunu huluane da ea wadela: i hou hamobe ba: sea, ea houdafa ilia dawa: mu.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
Dunu da eno dunu sa: ima: ne sanisia, ilila: saniga ilila: sa: imu. Dunu ili banenesima: ne osobo agele sala, bu ilila: da amoga banenesi dagoi ba: mu.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
Nowa dunu da eno dunuma higasea, e da amo dunu wadela: lesima: ne ogogole sia: sa. Obenama: ne ogogosu sia: da eno dunu wadela: lesisa.
